Selasin hetki sitten netistä, mitä kaikkea äänibrändäys -hakusanalla suomenkielisestä netistä löytyy ja törmäsin sen verran kirjaviin tulkintoihin, että päätin kirjoittaa siitä pari riviä.

Äänibrändäys on kohtuullisen uusi sana. Euroopassa äänibrändäys on yleistynyt vasta 2000-luvun puolella isommin. Suomessa olemme tapojemme mukaisesti ensin katselleet hieman sivusta ja omaksuneet uuden tulokkaan pienellä viiveellä. Se on vielä niinkin uusi juttu, että oikeastaan me kaikki tekijätkään emme taida ihan tietää, mitä äänibrändäys oikein tarkoittaa. Kysyin myös Alexa-nimiseltä älykaiuttimeltani (Amazon Echo) sanan merkitystä, mutta jäin toistaiseksi ilman vastausta.

Netissä törmäsin mm. siihen, että aika moni alan yritys on keskittynyt äänituotantoon ja tarjoaa siinä sivussa äänibrändäystä mainosmusiikin muodossa. Toisella äänibrändäys -linkin alla myydään Spotify Business -musiikkialustaa ja äänibrändäys tarkoittaa räätälöityjä soittolistoja. Kaikista osumista en edes ihan täysin ymmärtänyt, mitä oltiin myymässä.

Koska pidän toistaiseksi ainoaa alan blogia Suomessa, katson velvollisuudekseni hieman oikaista asiaa ja toivon mukaan näin myös lisätä sinun, kenties tulevan asiakkaani ymmärrystä tästä uudesta kuumasta perunasta, äänibrändäyksestä.

Äänibrändäyksen voi kirjoittaa auki lyhyesti tai koko kirjan paksuisesti. Koska et ole tullut tänne lukemaan kirjaa, vaan blogikirjoituksen, oikaisen nyt siitä, mistä aita on kaikista matalin. Kirjavinkki löytyy jutun lopussa.

Äänibrändäys ei tarkoita mainosmusiikkia. Ei äänilogoa, soittolistaa, puhelimen jonotusmusiikkia, äänimaisemaa, tuotteen ääntä, soittoääntä tai mainoksen spiikkaajaa. Nämä kaikki ovat kyllä äänibrändäyksen elementtejä. Vastaus tulee tässä.

Äänibrändäys on prosessi.

Se on brändin kehittämistä ja johtamista äänen avulla. Se on osa moniaistillista brändiviestintää ja kokonaisvaltaista brändisuunnittelua. Äänibrändäys on strategista työtä, joka konkretisoituu lopulta kuultavaksi sisällöksi. Sen tarkoituksena on kertoa yrityksen identiteetistä ja arvoista erottuvalla ja uniikilla tavalla ja vaikuttaa niin pitkällä, kuin lyhyelläkin tähtäimellä asiakkaan suhteeseen yritykseen ja sen tuotteisiin.

Äänibrändäyksen elementtejä voi yrityksestä riippuen olla muutamasta useaan kymmeneen. Äänilogosta brändimusiikkiin, taustamusiikista podcasteihin... Mieti, missä kaikissa asiakaskohtaamisissa ääni on tavalla tai toisella mukana. Niistä jokaisessa äänen tulisi olla suunniteltua.

Kaikista tärkein äänibrändäyksen elementti on kuitenkin niin sanottu Audio Brand Book. Tämä on se pieni raamattu, jonne yrityksen ääni on kokonaisuudessaan kirjoitettu auki. Ja sen tulisi löytyä jokaisen yrityksen brändikirjan välistä heti visuaalisten ohjeistusten perästä (tai jopa ennen niitä). Näitä ei myydä Suomessa jokaisen kioskin nurkalla, sillä osaava tekijäjoukko on hyvin pieni. Itseni lisäksi voit kääntyä esimerkiksi Audiodraftin tai Ultra Helsingin puoleen. Tästä kolmikosta jokaisella yrityksellä on hieman erilainen lähestyminen asiaan ja oma tapa tehdä, mutta lopputulos on varmasti hyvä kaikilla.

Jokaisella yrityksellä on ääni. Useat ovat jo ottaneet omansa haltuun ja rakentavat sillä brändiään entistä vahvemmaksi. Jos yrityksesi ääni on vielä johtamista vailla, niin tänään on hyvä päivä ottaa se haltuun. Tiedät kenelle soittaa.

Se lupaamani kirjavinkki: Sound Business (Julian Treasure)

Yllä oleva lyhyt selitys äänibrändäyksestä on osittain lainattu ja vapaasti käännetty ABA:n (Audio Branding Academy) sivuilta.

Meidän on otettava enemmän vastuuta äänestä, jota luomme ja kulutamme. Niin yrityksinä, kuin yksilöinä.

Valtaosa kaikesta äänestä, jonka päivittäin kuulemme, syntyy tahattomasti ja se on epämiellyttävää. Kodinkoneet, autot, junat, lentokoneet, tehtaat, ilmanvaihtolaitteet, tietokoneet... Vain mainitakseni muutaman.

Maailman terveysjärjestön, WHO:n mukaan suurin ihmisten hyvinvointia uhkaava ongelma ilmansaasteen jälkeen on tällä hetkellä melusaaste. Pelkästään liikenteen melu aiheuttaa noin joka kolmannelle eurooppalaiselle terveysongelmia. Joka viides eurooppalainen nukkuu yönsä niin meluisassa ympäristössä, että se on vaaraksi terveydelle.

Melusaaste ei vaikuta pelkästään terveyteen, vaan myös suoriutumiseemme arjessa. Kouluissa ja töissä. Erään New Yorkilaisen koulun oppilaat olivat viidennellä luokalla osaamisessaan vuoden jäljessä muihin ikäryhmänsä koululaisiin verrattuna. Kyseisen koulun seinän vieressä kulkee junarata, joka aiheutti luokkahuoneisiin keskimäärin yli 90 dB melun (joka edellyttäisi jo kuulonsuojausta). Näiltä oppilailta jäi melun takia saamatta noin 15 % annetusta opetuksesta.

Ihmistä ei ole (vielä) suunniteltu elämään meluisissa ympäristöissä. Ihminen sopeutuu nykyisenkaltaiseen meluisaan ympäristöön aikaisintaan 10 000 vuoden kuluttua. Todennäköisesti kuitenkin hitaammin. Teollinen maailma on ollut olemassa niin lyhyen aikaa, että evoluutio ei ole todennäköisesti edes tajunnut vielä, että tässähän tarvitsee alkaa tekemään jotain muutoksia tähän ihmiskehoon. Olisipa muuten hienoa olla näkemässä, millainen ihmiskorva on 30 000 vuoden kuluttua! Onko sillä läppä, joka sulkee korvan melulta? Vai onko kuuloaistimme merkittävästi erilainen?

Yritykset kiinnittävät hiljalleen huomiota siihen, millaista ääntä niiden tuotteet pitävät. Hiljaisimmat kodinkoneet palkitaan nykyään ja hiljaisuudesta on tullut yksi suurimmista myyntivalteista esimerkiksi pesukoneiden ja pölynimurien kohdalla. Autot hiljenevät merkittävästi, kun polttoaineista luovutaan ja sähköautot valtaavat markkinat. Uskon, että olemme menossa hitaasti kohti parempaa ja miellyttävämpää ympäristöä korvalle. Mutta vielä on pitkä matka.

Yritysten on käytettävä ääntä tulevaisuudessa entistä paremmin ja tietoisemmin. Jos yritys aikoo menestyä, se tarvitsee myös oman äänen, joka on suunniteltu hyvin ja jota johdetaan hyvin. Ensimmäinen askel tätä kohti on yrityksen Audio Brand Book, joka määrittää sen, miltä yritys kaikissa asiakaskohtaamisissaan kuulostaa. Onhan sinun yritykselläsi sellainen suunnitteilla?

Suurin vaikuttaja on kuitenkin yksittäinen ihminen. Meillä on mahdollisuus kuluttaa ääntä tietoisesti ja tehdä terveellisiä valintoja myös korvamme kannalta. Kuuloasti on ensimmäinen aisti, joka ihmiselle kehittyy. Ei anneta sen olla ensimmäinen, joka meiltä katoaa.

Kuusi vinkkiä kuulosi (ja itsesi) hyvinvointiin

1. Suojaa kuulosi aina, kun melu tuntuu korvissa epämukavalta

2. Osta hyvät kuulokkeet. Nappikuulokkeet eivät ole korvan kannalta paras vaihtoehto. Hyvät kuppikuulokkeet sulkevat äänet ympäriltämme pois, jolloin musiikkia ei tarvitse kuunnella niin kovalla

3. Kuuntele ympäristöäsi tietoisesti. Pysähdy edes kerran päivässä kuuntelemaan kunnolla, vaikka työmatkalla junassa tai bussissa. Mitä kaikkia ääniä kuulet?

4. Anna korvillesi lepohetki. Korvasi valvovat ja tekevät töitä 24 tuntia vuorokaudessa. Anna niille pieni hetki hiljaisuutta päivittäin. Muutama minuutti riittää.

5. Kuluta ääntä tietoisesti. Vältä paikkoja, joissa korvillasi on paha olla ja hakeudu sellaisiin paikkoihin, joissa korvasi voivat paremmin. Sillä on valtava vaikutus hyvinvointiisi kokonaisuudessaan.

6. Ota vastuuta luomastasi äänestä. Millaisen äänimaiseman sinä tuotat ympärilläsi oleville ihmisille? Voisitko tehdä jotain toisin?

PS. Jos aihe kiinnostaa laajemmin, voin lämpimästi suositella "In Pursuit of Silence" -dokumenttia. Traileri alla.

Olemme kadottaneet puhekykymme ja meistä on tulossa visuaalisesti orientoituneita haamuja.

Kuulostaako rajulta? Maailmassa elää tällä hetkellä nuori sukupolvi, joka ei pelkää ainoastaan julkista puhumista, vaan myös kahdenkeskeistä keskustelua. Tekniikan kehittyminen on avannut meille ovet selvittää vaikeat asiat näennäisesti helpommin, puheen sijaan kirjoittamalla. Yhä useampi parisuhde alkaa ja päättyy whatsapp-viestiin keskustelun sijaan.

Meidän on opittava puhumaan niin, että meitä halutaan kuunnella. Samaan aikaan meidän on opittava kuuntelemaan tietoisesti toisia. Puhumalla ja kuuntelemalla tietoisesti voidaan välttyä suuriltakin konflikteilta. Yhdysvaltojen johtohahmo pauhaa tiukkaan sävyyn 140 merkin Twitter-viesteissä milloin mistäkin asiasta, harvoin positiivisessa mielessä. Kuka opettaisi Donaldille tietoisen kuuntelemisen ja ennen kaikkea tietoisen puhumisen taidon ennen kuin on myöhäistä?

Alex Doman, yksi “Healing at the speed of sound” -kirjan kirjoittajista julistaa seuraavasti: “Ultimately, listening is an expression of conscious intention, caring, and compassion for one another. If we take the time to truly connect and to listen, we learn far more than through any words that we speak”.

Valtaosa äänestä, joka meitä päivittäin ympäröi, syntyy tahattomasti ja on epämiellyttävää. Ihminen on joutunut opettelemaan ”sulkemaan korvansa” tietoisesti kaikelta melulta ja hälyltä. Me suojelemme itseämme kääntämällä korvat ”off-asentoon”. Korvien sulkemisesta on tullut normi ja keskitymme kuuntelemisen sijaan huutamaan omaa sanomaamme muun hälyn päälle.

Mielestäni meidän on otettava vastuuta siitä äänestä, jota luomme ja kulutettava ääntä tietoisemmin. Meidän tulee rakentaa ympäristöjä, jotka ovat korvalle miellyttäviä, jotta opimme uudelleen kuuntelemaan. Kaupassa valitsemme yhä useammin luomutuotteen ja olemme tietoisia kuluttajia ruoan suhteen. Korvammekin ansaitsevat nykyistä enemmän luomua. Aitoutta. Tuli se puheesta tai meitä ympäröivistä muista äänistä.

Tekniikan kehittyessä edelleen, hyville puhujille ja kuuntelijoille on yhä suurempi tilaus myös työelämässä. Tietokoneet pyyhkivät huonoilla puhujilla kohta lattioita. Puheentunnistus on kehittynyt niin pitkälle, että lähitulevaisuudessa jo noin puolet Britannian kodeista on varusteltu Amazon Alexan kaltaisilla puheohjattavilla tietokoneilla. Jo nyt joka neljäs mobiililaitteella tehdystä Google-hausta on ääniohjattu kirjoitetun sijaan. Tämä kehitys ei lopu. Puhe on teknologian uusi musta. Jos laite ei ole ohjattavissa äänellä, siitä ei pian ole hyötyä. Jos yrityksellä ei ole omaa ääntä, sitä ei pian ole olemassa.

Sherie Griffithsin sanoin: ”Pitkän tähtäimen liiketoiminta on riippuvainen ihmissuhteista. Ja ihmissuhteet ovat riippuvaisia hyvästä kommunikoinnista.”

Yhteistyökumppanini Julian Treasure (The Sound Agency, UK) on kirjoittanut hiljattain loistavan kirjan puhumisesta ja kuuntelemisesta, "How to be Heard". Tutustu kirjaan tästä.

Teksti julkaistu alun perin Bauer Median Loungessa (alkuperäiseen juttuun tästä).

Jokainen kuultu ääni vaikuttaa meihin ja saa aikaan jonkinlaisen reaktion. Nämä reaktiot ovat fyysisiä, psyykkisiä tai kognitiivisia ja tätä kautta suoraan käyttäytymiseemme vaikuttavia.

Korvamme eivät koskaan nuku. Silloinkin, kun olet itse unessa, korvasi ovat hereillä ja valvovat puolestasi. Kuuloaisti on nopein ja tehokkain tapa tavoittaa aivot silloin, kun jotain tapahtuu. Tutkimusten mukaan ääni kulkeutuu aivoihin yli sata kertaa nopeammin, kuin nähdyt asiat.

Elämme maailmassa, jossa äänen kulutus ja merkitys ovat jatkuvassa kasvussa. Taskuissamme ja käsissämme kulkevat älypuhelimet ovat ohjattavissa äänellä. Yhä useampi Whatsapp-viesti on luetun sijaan kuunneltu. Videon merkitys markkinoinnissa on ollut jatkuvassa kasvussa jo pidemmän aikaa, mutta mitä olisi hyvä video ilman ääntä?

Korviimme kantautuva ääni kulkee suoraan aivoihin, jossa sen käsittelee päänsisäinen ”uutistoimituksemme”, RAS (reticular activating system). Tärkeät äänet tuodaan tätä kautta suoraan tietoisuuteemme, kun taas vähemmän tärkeät, eli noin kaksi kolmasosaa kuulluista äänistä, jäävät tietoisuuden ulkopuolelle.

Jokainen ääni vaikuttaa meihin ja saa aikaan jonkinlaisen reaktion. Äänellä voidaan kiihdyttää, rauhoittaa, itkettää ja naurattaa. Siihen liittyy paljon käyttämätöntä voimavaraa, kun mietitään yritysten ääniasioita.

Äänimuisto ohjaa ostopäätöstä

Onko hyvä brändiääni onnistunut radiokampanja, jolla voitetaan palkintoja? Tämä on yksi tapa nähdä asia. Mielestäni hyvä ääni on kuitenkin sellainen, joka jättää tunnejäljen.

Tunnejälki on se, kun seisot kaupan karkkihyllyn edessä ja huomaat hyräileväsi ”Sininen hetki” -kappaletta nähdessäsi Fazerin sinisen suklaalevyn. Tunnejälki on se, kun ajat moottoritiellä Puuhamaa-kyltin ohi ja laulat Mikko Alatalon äänellä siitä, kuinka se on jännä ja iloinen paikka. Astut laivaan ja päässäsi soi Silja Linen 70-luvulta asti käyttämä Francis Lain Un homme et un femme -kappale.

Tunnejälki on ennen kaikkea sitä, että valitset kahdesta kilpailevasta tuotteesta tai brändistä tiedostamattasi sen, jolla on vahvempi musiikkimuisto päässäsi. Suurin osa ostopäätöksistä kun syntyy tunteella. Näin me ihmiset toimimme joka päivä.

Brändi näkyy ja kuuluu

Kestävä tunnejälki syntyy harvoin yhdellä huomiota herättävällä kampanjalla. Mainonta on asiakkaan kanssa vain yksi kohtaaminen, jossa ääni on mukana. Usein mainokseen on rakennettu loistava tunnelma oikeanlaisella musiikilla, mutta kun kuljet mainostajan asiakastiloissa, kaiuttimista soiva taustamusiikki luokin täysin erilaisen, useimmiten vieläpä ristiriitaisen, tunnelman kuin loistava mainos.

Tai ehkä oletkin puhelimitse yhteydessä mainostajaan ja kuuntelet huonolaatuista jonotusmusiikkia, joka on puhelinvaihteen palveluntarjoajan ”musakirjastosta” poimittu, teostovapaa renkutus.
Brändimielikuva on sekunneissa rikottu. Yksikään yrityspäättäjä ei tätä tietoisesti tee, tietenkään. On vain ikävä tosiasia, että valtaosa yrityksen tuottamasta äänestä syntyy tahattomasti ja on jollain tavalla epämiellyttävää. Eikä se silloin ole tuottavaa.

Tarvitsemme työkaluja tuottavan ja johdonmukaisen äänen rakentamiseen. Sitä varten jokaisessa yrityksessä tulisi olla audio brand book. Tutkimuksen mukaan brändi, jolla on musiikkistrategia, muistetaan jopa 96 prosenttia todennäköisemmin kuin sellainen, jolla musiikkistrategiaa ei ole.

Toistaiseksi olemme vain keskittyneet määrittämään logomme värit, suoja-alueet, fontit jne. Tavallinen kaupunkilainen kohtaa näitä visuaalisia viestejä jopa 5 000 kappaletta päivässä, joten käsi sydämellä, miten kuvittelet, että fonteilla ja logoilla tästä viidakosta erottaudutaan?

Olisiko ok, että logosi näyttää joka kampanjassa täysin erilaiselta? Liiketiloissa logo olisi punainen Comic Sansilla taiteiltu luomus ja online-videoissa se olisi sinivihreä Times Roman -teksti pienellä Clip Art -kissa-animaatiolla. Valitettavasti me toimimme äänen kanssa vielä näin. Jokainen brändi pitää ääntä. Nyt on aika ottaa tuo ääni hallintaan ja alkaa johtaa sitä.

Roolini Bauer Medialla 

Oma intohimoni äänen vaikutuksiin syttyi 2000-luvun alussa, kun soitin satoja DJ-keikkoja pienissä ja suurissakin yökerhoissa. Kiinnostuin siitä, kuinka voin vaikuttaa yökerhon juomamyyntiin soittamalla näennäisesti samaa musiikkia illasta toiseen, mutta muuttamalla sen rytmitystä, äänenvoimakkuutta, tunnistettavuutta ja tempoa huomasin, että soittotyylilläni on parhaillaan tuhansien eurojen vaikutus yhden illan aikana yrityksen liikevaihtoon.

Yli kymmenen vuotta myöhemmin perustin oman, yhden miehen yrityksen tämän ja sittemmin jo kasvaneen tiedon ja taidon ympärille. Lähdin puhumaan yrityspäättäjille äänen vaikutuksista heidän asiakkaisiinsa. Jokusen vuoden saarnaaminen johti lopulta siihen, että saan tehdä tätä mieletöntä työtä yrityksessä, joka on jo nyt ja haluaa tulevaisuudessakin olla audiobisneksen suunnannäyttäjä Suomessa. Työni on kuitenkin vasta alussa, sillä vielä on rutkasti yrityksiä, joiden brand bookissa ääntä ei ole edes mainittu. Ja hyvä niin. Tästä se kuulkaa lähtee!

Vihdoinkin on taas se aika vuodesta, kun linnut alkavat laulaa pihalla! Pitkän ja pimeän talven jälkeen kiinnittää erityistä huomiota lintujen lauluun aamuisin töihin kulkiessa tai alkuillasta koiran kanssa lenkkeillessä. Linnun laulu lienee yksi henkilökohtaisia lempiääniäni. Se on lupaus kesästä.

Mutta oletko huomannut, että kiinnität lintujen lauluun huomiota vain pienen hetken kerrallaan? Vaikkapa juuri ulko-oven avattuasi ja astuttuasi pihalle. Pian sen jälkeen kuljet kuitenkin ulkona ajatukset muissa asioissa ja lintujen laulu on "unohtunut" kokonaan. Ei hätää, näin käy meille kaikille. Kuulemme tietoisesti vain noin kolmanneksen meitä ympäröivistä äänistä ja aivojemme oma "uutistoimitus" RAS (Reticular activating system) tekee puolestamme päätökset siitä, mihin ääniin huomiomme kiinnittyy. Uutistoimitus on siis sitä mieltä, että lintujen lauluun ei ole tällä hetkellä syytä kiinnittää erityisemmin huomiota, kuuntele muita asioita. Siitä huolimatta lintujen laululla on valtavat vaikutukset meihin. Kulkeehan ääni joka tapauksessa koko ajan korviemme kautta aivoihimme, vaikkemme siihen huomiota kiinnitäkään.

Lintujen laulu kertoo meille, että olemme turvassa. Mennäänpä "joitakin" vuosia taaksepäin. Aikaan, jolloin lintujen laulaessa olemme voineet siitä päätellä, ettei lähellä ole esimerkiksi petoeläimiä tai muita uhkatekijöitä, kuten vaikka tulipaloja tai isompia luonnon mullistuksia. On myös päiväsaika (linnut eivät pimeällä laula). Kaikki on hyvin. Tämä tieto kulkee meillä geeneissä edelleen mukana ja ulkona liikkuessamme saamme kokea lintujen laulaessa olevamme turvassa.

Linnun laulua käytetään aika paljon myös äänimaisemoinnissa kaupallisissa ympäristöissä, juuri sen rauhoittavan vaikutuksen vuoksi. Hyvä niin, mutta on syytä muistaa yksi simppeli perusasia linnun ääniä käytettäessä:

Äänen tulee istua ympäristöön. Pimeä parkkihalli maan alla tai suljettu, ikkunaton tila ei ole linnulle millään tavalla luonnollinen paikka laulaa. Tällaisissa tapauksissa kiinnitämme ääniin erityistä huomiota, tästä pitää huolen aivoissa syntyvä ristiriita äänen ja ympäristön välillä. Nämä ovat myös niitä tapauksia, joissa viserrys koetaan erityisen ärsyttäväksi, eikä se vaikuta meihin halutulla tavalla. Huolehdi siis siitä, että linnun laululla on kaverinaan aina päivän valoa tai voimakkaat visuaaliset elementit, jotka tukevat vaikutelmaa siitä, että linnun laulu istuu ympäristöön. Tällöin saat äänet häivytettyä niin, etteivät ne turhaan ärsytä kuulijoitaan.

Alla esimerkki äänimaisemasta, jossa on linnun laulua mukana. Tässä Aktia Pankille sävelletyssä äänimaisemassa on käytetty sellaisten lintujen ääniä, jotka elävät pääasiassa Suomen rannikolla. Taustalla kohisee hiljaa Itämeri.

Taas on se aika vuodesta, kun taustamusiikki puhuttaa eniten. Tässä muutama helppo ja yksinkertainen vinkki siihen, miten saat henkilökuntasi ja asiakkaasi voimaan paremmin ja kaupankäynnin sujumaan jouhevammin.

Perinteisesti kaupoissa ja kauppakeskuksissa joulukuun alussa kaikki muu musiikki jää pois ja joulumusiikki tulee tilalle. Noin kolmen päivän jälkeen henkilökunnan hermot ovat riekaleina, mikä alkaa näkyä asiakaspalvelussa. Viikon, parin päästä myös asiakkailla alkaa ärsytyskynnys ylittyä, kun joka liikkeessä soi samat levyt. Lopputulos on se perinteinen joulun ostoskaaos, jossa hermot kireällä suhataan kaupasta toiseen, ostetaan se mitä listassa on ja painutaan äkkiä ruuhkan kautta kotiin hengittämään. Tämänkin voi välttää.

1. Älä vaihda kokonaan joulumusiikkiin
Joulunkaan aikaan kaiken musiikin ei ole pakko olla joulumusiikkia. Riittää, että 20-35% musiikista on sitä jouluista. Joululaulu siellä täällä tuntuu ihan kivalta ja näin vältytään myös siltä, että henkilökunta menettää hermonsa hetkessä.

2. Vältä kuluneita versioita
Mitä jos etsisit Joulumaa -kappaleesta jonkun raikkaamman version, kuin sen alkuperäisen Katri Helenan esittämän? Kaikista tunnetuista joululauluista on lukuisia eri versioita, yllätä siis asiakkaasi jollain ei niin perinteisellä!

3. Pidä musiikin tyyli brändiisi sopivana
Joulumusiikkia löytyy jazzista poppiin ja klassisesta metalliin. Jos liikkeen musiikki on muina vuodenaikoina tyylikäs jazz, niin miksi vaihtaisit jouluna iskelmään?

4. Erotu
Tämä hetken soitetuimpia joululauluja lienevät This Christmas, Last Christmas, Winter Wonderland, Have Yourself a Merry Little Christmas jne. Artistipuolella taas Michael Bublé tuntuu jyräävän tyylikkäillä tulkinnoillaan. Jos nämä soivat kilpailijalla, niin tee asiat toisin. Jo vartin syväsukellus Spotifyhin kertoo, että maailmassa on muutakin joulumusiikkia, jolla voit erottua kilpailijoista.

5. Anna asiakkaalle tilaa hengittää
Pahimman jouluhässäkän keskellä on hyvä tarjota asiakkalle myös rauhallisia hetkiä. Se paitsi pidentää asiakasviipymää, myös lisää keskiostoja. Musiikissa tämä on hyvä huomioida tempoltaan rauhallisella musiikilla. Hidas kappale saa asiakkaasi hidastamaan tahtiaan ja pysähtymään tuotteidesi äärelle.

Olin tänään pitämässä koulutusta äänibrändäyksestä Helsingin Nuorkauppakamarin järjestämässä tilaisuudessa (joka oli tietojeni mukaan ennakkoon täyteen buukattu, joten lämmin kiitos siitä!). Puhuin käytännössä samoista asioista, kuin lähes jokaisessa esityksessäni, joten asia oli tuttua ja sanat tulevat jo melkolailla selkärangasta. Silti jokainen esitys vähän jännittää. Pidän siitä puhetta edeltävästä kutkutuksesta vatsan pohjalla jotenkin. Se saa skarppaamaan ja antamaan itsestään enemmän.

Pienen jännityksen ilmaantuessa huomaan kuitenkin myös, että vaikka puhun äänestä ja äänenkäytöstä, en itseasiassa kiinnitä siihen itse juuri lainkaan huomiota puhuessani. Fokus on puhumisen aikana yleensä muissa asioissa, kuten "mitä sanon seuraavaksi".  Seuraan puhuessani myös paljon kuulijaani (tai kuulijoitani) ja yritän lukea, mitkä olivat niitä kiinnostavia asioita ja mitkä eivät. Esityksen tai puheen aikana pyrin aina "optimoimaan" asiani niin, että minimoin vähemmän kiinnostavat kohdat ja keskityn niihin, joista kuulijoiden katseet syttyvät.

Mutta se itse puhuminen. Korostan esityksessäni puheen merkitystä. Sitä, kuinka nopeasti puhut, millaisella äänensävyllä ja millaisella intensiteetillä. Pidätkö taukoja lauseiden välissä oikeissa kohdissa, että annat juuri sanotun asian hetken aikaa "upota" kuulijan mieleen? Se on selvää, että puhujan täytyy uskoa itse asiaansa 100-prosenttisesti, mutta tämän kanssa minulla ei taida olla ongelmaa. Mutta myönnän, etten ainakaan tietoisesti mieti puhuessani, miten nyt tulee puhuttua.

Olen hyvä kuuntelemaan muita puhujia ja antamaan heille palautetta, mutta tajusin tänään, että olisi syytä ottaa lähemmin selvää siitä, millainen puhuja sitä oikeastaan itse on. Saan paljon hyvää palautetta esityksistäni ja tavastani puhua, mutta ensitöikseni laitan seuraavat puheeni tallentumaan kuvan kanssa puhelimeen. On raadolista katsella (ja kuunnella) itseään tallenteelta, mutta kuulemma erittäin hyvä tapa oppia. Jokainen lukija on varmaan joskus kuullut omaa puhettaan esimerkiksi nauhalta. Eikö kuulostakin kauhealta? Oma ääni onkin ihan toisenlainen, kuin miten sen itse kuulee, enkä ole tavannut vielä ketään sellaista, joka tykkäisi enemmän siitä "ulkopuolelta" tulevasta omasta äänestään. Syynä tähän erilaisuuteen on tietysti se, että kuulemme vain osan omasta puheestamme korvilla. Suuri osa omaa ääntä on kehän värähtelyä. Luut kuljettavat ääntä erinomaisesti ja me kuulemmekin suurimmaksi osaksi "sisäisen äänemme", jota muut eivät kuule. Mutta ei hätää, oman äänensäkin kuuntelemiseen voi tottua, kun sitä kuulee riittävän usein :)

Olisi kiva kuulla, miten sinä kehität itseäsi puhujana! Viestiä voit jättää alle tai suoraan sähköpostiin lauri(at)lauridomnick.fi

aMusiikin vaikutuksista kassavirtoihin puhutaan Suomessakin yhä enemmän. Jo pelkästään suurinpiirtein oikeanlaisen musiikin soittaminen tuo kassaan lisää euroja, mutta varsinainen taika tapahtuu silloin, kun musiikki on ammattimaisesti ohjelmoitu.

Toistan ehkä itseäni kirjoittessani, että jokainen meistä on omalla tavallaan musiikin ammattilainen. Meillä jokaisella on olemassa suhde musiikkiin ja musiikki on meille hyvin henkilökohtaista. Meillä on näkemys siitä, mikä on hyvää musiikkia ja mikä ei. Liian usein tämä kuuluu myös taustamusiikkivalinnoissa liiketiloissa.

Ammattitaidosta taustamusiikin suhteen voidaan alkaa puhua jo siinä vaiheessa, kun pystymme täysin ohittamaan kaikki omat mieltymyksemme musiikin suhteen ja tarkastelemaan sitä aidosti asiakasnäkökulmasta. Aina sekään ei kuitenkaan riitä. Jos soitamme musiikkia, josta asiakkaamme pitävät, saatamme itseasiassa vaikuttaa negatiivisesti asiakkaan keskiostoihin ja viipymään kaupoissa tai ravintoloissa. Hiljattain kahdessa ravintolassa tekemässäni taustamusiikkitutkimuksessa vaihdoimme tunnetun musiikin tuntemattomampaan ja kasvatimme näin asiakasviipymää ja sen kautta keskiostoksia.

Samassa tutkimuksessa hidastimme myös musiikin tempoa, jolla taas on vaikutusta siihen, miten nopeasti teemme asioita. Hidas musiikki hidastaa kaikkea toimintaamme, myös syömistä. Juomamyyntiä voidaan tällöin kasvattaa merkittävästi. Sama pätee esimerkiksi kauppakeskuksiin. Kun musiikkia hidastetaan, asiakkaat kävelevät hitaammin ja ehtivät nähdä enemmän tuotteita ja palveluita ympärillään, jolloin ostaminen tutkitusti lisääntyy.

Pidimme tutkimuksessa musiikin tyylin täysin samanlaisena, kuin aikaisemmin. Muutimme ainoastaan tempoa ja tunnistettavuutta. Saavutimme tällä yhdistelmällä jopa yli 22% kasvun asiakkaiden keskiostoissa.

Musiikin vaikutus nähdään parhaiten soittolistojen A/B -testauksella, josta tarkemmin edellisessä kirjoituksessani.

Tämä on vain yksi esimerkki siitä, kuinka ammattimaisesti ohjelmoitu musiikki tuo selkeää lisäarvoa yrityksille. Musiikin voimaa ei pidä koskaan aliarvioida. Samalla on myös hyvä pitää mielessä, että oma musiikkimaku on kuin sormenjälki; kenelläkään toisella ei ole täysin identtistä, kuin sinulla. On aina taloudellisesti kannattavampaa käyttää muutama euro siihen, että ammattilainen ohjelmoi taustamusiikkisi.

Lainatakseni yhteistyökumppaniani Julian Treasurea: "Musiikki on liian voimakas työkalu annettavaksi sellaisen ihmisen käsiin, joka ei sitä osaa käyttää"

Kirjoittelen täällä blogissani paljon taustamusiikin vaikutuksesta asiakkaiden ostokäyttäytymiseen. Olen aiemmissa kirjoituksissani avannut tarkemmin miten ja miksi taustamusiikki meihin ostohetkellä vaikuttaa. Tässä kirjoituksessa pureudun siihen, miten taustamusiikin vaikutuksia voidaan seurata ja miten niitä itse seuraan.

Alkuun tuntui vaikealta keksiä, miten voidaan seurata myyntejä tai keskiostoksia niin, että saadaan suljettua pois ulkoiset tekijät, kuten vaikka sää, viikonpäivä tai kampanjat. Mitä jos verrataan tämän tammikuun myyntejä vuoden takaiseen? Ei toimi, liikaa asioita jotka voivat vaikuttaa. Säästän teidät tältä pohdinnalta ja hyppään suoraan ratkaisuun.

Musiikin vaikutus keskiostokseen on useimmiten paras mittari
Tämä siitä syystä, että liikkeessä soiva musiikki harvemmin vaikuttaa sisään tulevien ihmisten määrään heti ensimmäisestä päivästä lähtien. On siis hyvä mitata niitä asiakkaita, jotka liikkeessä jo asioivat. Myyntiä voi ja kenties kannattaa siinä sivussa seurata, mutta paras ja luotettavin mittari on nimenomaan keskiostos.

Ja näin se tapahtuu
Jos haluat seurata musiikin vaikutusta ylipäätään, pidä musiikki vähintään kahden kuukauden ajan joka toinen päivä päällä ja joka toinen päivä pois päältä. Kahden kuukauden jälkeen kädessäsi on myyntidata neljästä maanantaista musiikilla ja neljästä ilman. Neljästä tiistaista musiikilla jne. Pystyt vertailemaan eri viikonpäiviä keskenään ja saat hyvän kokonaiskuvan siitä mikä musiikin merkitys keskiostoksiin on.

Jos haluat puolestaan testata uutta soittolistaa, tai erityylistä musiikkia toista sama harjoitus niin, että soitat joka toinen päivä nykyistä musiikkia ja joka toinen päivä uutta musiikkia. Vähintään kaksi kuukautta.

Tällä metodilla saadaan suljettua pois ulkoiset tekijät ja nähdään musiikin todellinen vaikutus asiakkaiden ostokäyttäytymiseen.

Kokeile näitä!
1. Musiikkityylillä on väliä. Jazz ja klassinen musiikki saa meidät tarttumaan hieman kalliimpiin tuotteisiin, mutta ne eivät luonnollisesti  toimi joka ympäristössä. Minkä tyylinen musiikki istuu parhaiten brändillesi?
2. Testaa musiikin tempon vaikutusta asiakkaisiisi. Hidas musiikki on usein parempi myynnin kannalta, mutta poikkeuksiakin on!
3. Voit leikitellä myös musiikin tunnistettavuudella. Tämä vaikuttaa meidän ajantajuumme ja voit saada asiakkaat viettämään luonasi pidempiä aikoja
4. Muuta äänenvoimakkuutta. Jos haluat nuorempaa asiakaskuntaa, nosta volumea vähän. Jos tavoittelet vanhempaa kuluttajaa, hiljennä musiikkia. Pidä kuitenkin aina huoli siitä, että musiikki kuuluu selvästi. Hiljaisuus on myynnin pahin vihollinen.

Kuva: jarkivalinta.fi

Järkivalinta.fi julkaisi tänään top-30 listan Suomen yritysmaailman inspiroivimmista blogeista. Joukossa useita kovia luita, mm. Jari Parantainen, Ville Tolvanen, Johanna Hurmerinta, Katleena Kortesuo ja Markus Nieminen. Olen todella otettu, että minut laskettiin näiden arvostamieni nimien joukkoon, vieläpä listan sijalle yhdeksän(!).

Äänibrändäys on aiheena alkanut kiinnostamaan Suomen yritysmaailmaa pikkuhiljaa enemmän ja enemmän. Johtunee siitä, että aiheesta on alettu viimeinkin puhua hieman isompaan ääneen ja alalle on tullut uusia tekijöitä. Hienoa! Itse kannan korteni kekoon mm. pitämällä tätä maamme (toistaiseksi) ainoaa äänibrändäykseen keskittyvää blogia. Pyrin kirjoittamaan äänestä ja sen hyödyntämisestä liiketoiminnassa niin mielenkiintoisesti kuin mahdollista, sortumatta liikaa ammattislangiin tai vaikeisiin aiheisiin. Kirjoitusteni tarkoitus on herätellä mielenkiintoa äänibrändäystä kohtaan ja jakaa tietoa siitä, millaisia askeleita yritys voi ottaa matkallaan kohti tuottavaa äänen käyttöä. On kuitenkin muistettava, että jokainen yritys on yksilöllinen, aivan kuten sen asiakkaatkin ja yksi totuus ei päde jokaiseen. Siksi puhun myös paljon sen puolesta, että yritykset rohkenisivat kysyä ammattilaiselta apua brändiäänensä rakentamiseen. Saa kysyä, saa kyseenalaistaa, saa soittaa ja meilata. Täällä ollaan!

Olen ennen kaikkea kiinnostunut kuulemaan, millaisista aiheista sinä, lukijani olet kiinnostunut. Olen erittäin kiitollinen kaikesta palautteesta ja ehdotuksista uusista aiheista! Voit ehdotella kirjoituksen alle tai suoraan meiliin [email protected].

Kesäkuussa 2014 kaikki muuttui. Silloin VR:n junista poistui yrityksen kenties vahvin bränditunniste, Eija Ahlbergin ääni. Vaihto tehtiin suuren ja onnistuneen kampanjan avulla, jossa Suomen kansa otettiin mukaan valitsemaan VR:n uutta ääntä. Muutamasta äänestä pisimmän korren vei lopulta selkeäsanainen puheen ja viestinnän ammattilainen Reidar Wasenius, jonka ääni on kaikunut junissa nyt vuoden ajan.

Ensimmäiset yllätykset ja hämmennyksen hetket koettiin kuitenkin heti kesällä 2014, kun ääni ei kuulunutkaan kunnolla junissa, vaikka kuuloliitton erityisasiantuntija Jukka Rasa oli Ylen uutisessa erikseen kehunut uutta ääntä. Rasan kommentit tosin annettiin ennen kuin ääni otettiin junissa käyttöön, joten ne perustuivat vain netissä kuultuun lyhyeen ääninäytteeseen, joka kieltämättä on erinomaisen selkeä ja miellyttävän kuuloinen. Asiakaspalautteita alkoi sadella, joitakin positiivisia, mutta iso osa negatiivisia. Lehdet uutisoivat otsikoin "Lähijunien uusi kuulutusääni hukkuu meteliin". Kuuloliitolle ei ole asiasta palautteita tullut, mutta Rasan mukaan osa työtovereista ja yhdistyksen jäsenistä on kyllä kommentoinut asiaa.

Onko volumenappi junissa sitten liian hiljaisella? Kenties on, mutta suurin syy siihen, ettei Waseniuksen ääni kuulu junissa yhtä selkeästi, kuin edeltäjänsä on sukupuoli ja sen kautta äänen taajuus. Miehen matalampi ääni joutuu kilpailemaan huomattavasti enemmän muun melun kanssa, jota aiheuttavat niin kanssamatkustajat, kuin junan oma ääni, joka syntyy raidemelusta, ilmanvaihdosta, sähkölaitteista jne. VR ryhtyi korjaustoimiin, joissa ainakin äänen taajuuksia korjattiin hieman ja äänenvoimakkuuteen kiinnitettiin aiempaa enemmän huomiota. VR:n viestintäasiantuntija Marja Merta kertoi myös, että joitakin kuulutuksia äänitettiin uudelleen, jotta niistä saatiin selkeämpiä.

Junakuulutusten äänen vaihtumisen myötä vaihtuivat myös asemien kuulutukset, joista Liikennevirasto on vastuussa. Aikaisemmin asemien kuulutukset on ostettu VR:ltä, mutta tästä eteenpäin ne tuotettaisiin itse, kertoo Liikenneviraston viestintäpäällikkö Rauha Kiljunen-Ruotsalainen kun soitan hänelle kyselläkseni asiasta. Liikennevirasto kulki VR:n jalanjäljissä ja otti kansan mukaan päättämään muutamasta vaihtoehdosta parhaan äänen. Vaihtoehtoja seulottaessa konsultoitiin mm. kuuloliittoa ja näkövammaisten keskusliittoa, jotta äänet olisivat kaikki sellaisia, että ne kuuluvat hyvin ympäristössä, joka on monesti meluisa ja kaikuva. Noin 4000 vastaajaa sekä asiantuntijaraati valitsi asemien kuuluttajaksi Eva Lönnbladin, jonka selkeä ja kirkas ääni otetaan asemilla käyttöön kuluvan vuoden aikana.

Liikennevirasto saa uudesta äänestään lähes poikkeuksetta hyvää palautetta, eikä ihme. Ääni on loppuun asti mietitty ja käyttöympäristö on huomioitu erinomaisesti. Toisin kävi VR:llä, vaikka palautteiden määrä onkin korjaustoimien myötä vähentynyt. VR ei kuitenkaan ole harkitsemassa tällä hetkellä äänen vaihtamista takaisin naisääneksi, koska "äänen vaihto on valtava työ" -kommentoi VR:n Marja Merta.

Legendaarinen DJ ja tuottaja Kimmo "K-System" Kauppinen käväisi toimistollani ja pysähdyttiin hetkeksi puhumaan musiikista. Haastattelussa asiaa Kimmon urasta ja ensimmäisitä DJ-keikoista, sekä siitä, kuinka yritykset musiikkia käyttävät.

Äänibrändäys (engl. Audio Branding) on 2000-luvun aikana muodostunut kiinteäksi osaksi yritysten markkinoinnin tekemistä maailmanlaajuisesti, etenkin Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa. Tästä huolimatta tiedämme vielä melko vähän äänestä ja sen todellisista vaikutuksista. Tässä muutama kohta, jotka on hyvä huomioida kun äänen kanssa ollaan tekemisissä.

1. Äänellä on voimakkaampi vaikutus tunteisiin, kuin visuaalisella sisällöllä
Ostopäätökset tehdään yli 70-prosenttisesti tunteella. Samoin brändiuskollisuus on valtaosin tunneperäistä. Ei ole siis yhdentekevää, millaisia tunteita brändi asiakkaissaan herättää. Äänellä on meihin voimakas psykologinen vaikutus ja voidaan sanoa, että ääni on suora väylä tunteisiimme. Eri tutkimusten mukaan ääni vaikuttaa meihin 75-90 prosenttia voimakkaammin, kuin visuaalinen sisältö. Etenkin musiikki toimii vahvana tunteiden herättäjänä. Kannattaa kuitenkin miettiä tarkkaan, millaista musiikkia esimerkiksi mainonnassa käyttää. Koska musiikki ja siihen liittyvät mieltymykset ovat niin henkilökohtaisia, herätämme helposti myös vääränlaisia tunteita musiikkivalinnoillamme.

2. Kuvan tai videon vaikutus voidaan äänellä jopa 12-kertaistaa
Kun kuvaan (tai videoon) lisätään ääni, joka tukee kuvan viestiä, sen vaikutus kasvaa yli 1100 prosenttia. Voimme siis oikealla äänellä jopa 12-kertaistaa kuvan alkuperäisen vaikutuksen. Sama pätee myös toisinpäin; ääni, joka ei tue kuvan viestiä heikentää sen alkuperäistä vaikutusta jopa 86 prosenttia, jättäen jäljelle vain 14 prosenttia kuvan alkuperäisestä vaikutuksesta.

3. Ääni ohjaa käyttäytymistämme
Onpa kyseessä ostoskeskus, ravintola, autokauppa tai lenkkipolku, niin äänellä on voimakas vaikutus siihen, kuinka käyttäydymme. Toisin kuin luullaan, lempimusiikkimme ei saa meitä viettämään kaupoissa pidempiä aikoja ja shoppailemaan enemmän. Supermarketeissa ostamme jopa lähelle 30 prosenttia vähemmän, jos ympäristö on edes tiedostamattamme korvalle epämiellyttävä. Juoksemme pidempään, jos musiikki lenkkikuulokkeissa on oikeanlaista ja juomme ruokaravintolassa enemmän alkoholia, kun musiikki on hidasta nopean sijaan.

4. Äänen johdonmukainen käyttö tehostaa brändimielikuvia tehokkaasti
Vain harva ihminen pystyy kertomaan, miltä tietokoneisiin kätketty ”Intel inside” näyttää, tuntuu tai tuoksuu. IBM:n legendaarinen viisisävelinen äänitunniste on kuitenkin maailman tunnetuimpia sen johdonmukaisen käytön ansiosta ja osaamme yhdistää sen pieneen osaan tietokoneen sisällä. Äänen pitkäaikainen ja johdonmukainen käyttö heijastuu myös siinä, että valtaosa suomalaisista osaa hyräillä, miltä sininen suklaa tai risteily kuulostaa.

5. Ääni on liian voimakas työkalu annettavaksi sellaisen käsiin, joka sitä ei osaa käyttää
Tiedämme tarkalleen, millaisesta musiikista pidämme tai minkälaiset äänet ovat meistä ärsyttäviä. Tämä ei tee meistä kuitenkaan musiikin tai äänen käytön ammattilaisia. Et todennäköisesti anna osaamattoman ihmisen tehdä yrityksesi visuaalista ilmettä markkinointiin. Miksi antaisit äänen sellaisen ihmisen käsiin, joka ei tiedä täysin millaisia vaikutuksia sillä todellisuudessa on?