Lauri Domnick | Äänibrändäys | Audio Branding
  • ETUSIVU
  • AUDIO BRANDING
  • BLOGI
  • YHTEYS
  • TYÖT

Audion vuosi 2019 - Mitä tapahtuu?

6/12/2018

0 Comments

 
Picture
Mitä tapahtuu audiomarkkinassa ensi vuoden aikana? Mitkä ovat niitä trendejä, joihin yritysten kannattaa keskittyä? Mitä uutta on tulossa markkinoille? Näitä minulta kysytään säännöllisesti ja kerran vuodessa on syytä vastata perusteellisesti, joten täältä pesee.

Yrityksille tärkeimmät kolme asiaa audion kannalta tulevan vuoden (tai vuosien) aikana ovat nämä:

1. Miltä me kuulostamme?
2. Miten meidät löydetään äänellä?
3. Miten me kuulumme?


Otetaan käsittelyyn yksi kerrallaan.

MILTÄ ME KUULOSTAMME?

Sisältöjä kulutetaan entistä enemmän äänellä (ja ilman visuaalista ärsykettä), jolloin brändin ääni nousee arvoon arvaamattomaan. Mistä ihmiset tietävät, että kyse on juuri sinun yrityksestäsi, jos käytössä ei ole minkäänlaista näyttöä? Yksi ratkaisu on tietysti hokea yrityksen nimeä toistuvasti. Toinen (se parempi) vaihtoehto on luoda yritykselle selkeä ja tunnistettava brändiääni. Sen elementtejä voivat olla esimerkiksi musiikki, puheääni, äänilogot ja earconit (eli muut yritykseen yhdistettävät äänet).

Audiobrändäyksen merkitys korostuu koko ajan ja yhä useampi yritys on ottanut audion kiinteäksi osaksi strategiaansa. Jos ette ole näiden joukossa vielä, niin nyt alkaa olla korkea aika, juna on nimittäin jo lähdössä asemalta ja jäät ihan kohta pakkaseen palelemaan kun muut nostavat maljaa ravintolavaunussa. Kohta on kiire.

Audiobrändäys kehittyy myös jatkuvasti. Yksinkertaisimmillaan se voidaan käsittää hauskana jinglenä ja mieleen painuvana äänilogona, mutta tänä päivänä se on jo paljon enemmän. Hyvä audiobrändäys sukeltaa todella syvälle brändiin ja viestii kaikin tavoin yrityksen ytimestä. Sen arvoista, visiosta ja missiosta.

Yhä enemmän tullaan hyödyntämään muutakin ääntä, kuin vain musiikkia (jonka tärkeyttä ei sitäkään voi tarpeeksi korostaa). Neurotiede auttaa meitä audiobrändäyksen asiantuntijoita ymmärtämään jatkuvasti enemmän ja paremmin sitä, kuinka vaikutamme ihmisiin parhaiten ja se näkyy työssämme päivittäin.

Suomessa tehdään tällä hetkellä maailman parasta ja mielenkiintoisinta audiobrändäystä. Meillä on palkittuja toimistoja, jotka ovat tehneet upeita projekteja vaikuttaessaan esimerkiksi ihmisten makuaistiin äänellä (Ultra Nordic/Hear The Taste ja Audiodraft/Kyrö). Meillä tehdään äänimaisemointeja, joilla kasvatetaan kauppakeskusten myyntiä kymmenillä miljoonilla vuodessa (Bauer Media). Me tiimimme kanssa tutkimme, mitä esimerkiksi sipsin rouskaisun ääni aiheuttaa ihmisissä ja miten herkkubrändi hyötyy näistä positiivisista tunteista. Tekoäly tulee osaksi audiobrändäystä jo ensi vuonna, kun tuomme kumppanimme The Sound Agencyn kanssa markkinoille maailman ensimmäisen tekoälyä hyödyntävän äänimaisemasoittimen kaupallisiin ympäristöihin.

Äänibrändäyksessä tullaan kuitenkin pysymään paljon myös niiden ihan perinteisten työkalujen parissa. Musiikki ei tule koskaan häviämään työkalupakistamme ensisijaisena ja tärkeimpänä elementtinä. Musiikki on markkinoinnin vaikuttavin elementti. Ylivoimaisesti. Se aktivoi aivoissamme samat alueet, kuin syöminen ja seksin harrastaminen. Musiikkia käsitellään samoissa paikoissa korviemme välissä, kuin kognitiota, ajattelua, ongelmanratkaisua, muistia ja päätöksentekoa. Ennen kaikkea ja tärkeimpänä mainittakoon tunteet. Musiikki on kaikista voimakkain yksittäinen elementti herättämään tunteita ja niitä meidän tulee markkinoinnissa puhutella enemmän, paremmin ja tehokkaammin kuin koskaan. 90 prosenttia kaikista ostopäätöksistä tehdään tunteella ja keskimäärin alle 2,5 sekunnissa.

MITEN MEIDÄT LÖYDETÄÄN ÄÄNELLÄ?

Viime vuosikymmen on ollut voimakasta visuaalisen kehittymisen aikaa, kun matkapuhelimista on tullut viihdekeskuksia, jotka mahdollistavat pelaamisen ja tv:n tai elokuvien katselun yhtä hyvällä kuvanlaadulla, kuin seinällä komeilevalla telkkarilla. Jotain on kuitenkin puuttunut ja se on laadukas ääni. On selvää, että matkapuhelimen kokoisessa laitteessa on rajalliset mahdollisuudet hyvään ja laadukkaaseen sisäänrakennettuun äänentoistoon. Siksi kuulokkeet.

On ollut ilahduttavaa nähdä, kuinka kuulokkeiden laatuun on panostettu viime vuosina kuluttajapuolella. Entistä enemmän näkee metrossa ja bussissa ihmisten käyttävän laadukkaita vastamelukuulokkeita. Kuulokkeet ovat tämän(kin) joulun ehdoton hittilahja ja niitä myydään viime vuoden tapaan enemmän, kuin koskaan. Apple (ei yllätä, että juuri tämä firma) on ottanut johtoaseman kuulokekilpailussa ja on nyt maailman myydyin kuulokevalmistaja (ml. Beats -kuulokkeet). Useimmat hyvät kuulokkeet kätkevät sisäänsä myös mikrofonin, joka mahdollistaa puheohjauksen käytön samalla (usein langattomalla) laitteella, jolla sisältöjä kuunnellaan.

Puheohjaus onkin ottanut valtavia harppauksia eteenpäin ja jatkaa voittokulkuaan. Viime vuoden ennustuksessani otin jo aika isosti esille puheohjauksen yleistymisen, eikä tilanne ole miksikään vuodessa muuttunut.

Älykaiuttimet ovat löytäneet tiensä suomalaisiinkin elektroniikkaliikkeisiin, joskin vasta englanninkielisinä versioina. Joku jo kuittaili minulle, että ”eipä tainnut älykaiuttimet lyödä läpi Suomessa, häh?”. Odottakaas vain.

Elämme parhaillaan aikaa, jossa kanssakäymisemme elektroniikan kanssa elää todella mielenkiintoista murrosaikaa. Uskallan jo käyttää termiä audion vallankumous. Miten niin? Meistä lähes jokaisella on jo taskussaan laite, joka ymmärtää puhetta (myös suomenkielistä). Moni auto ymmärtää puhetta. Kodinturvajärjestelmät ymmärtävät puhetta. Kokonaiset älykodit ymmärtävät puhetta. Emme ole kaukana siitä, että kahvinkeitin, leivänpaahdin, pölynimuri, nojatuoli ja seinäkellokin ymmärtävät puhetta. Olemme siirtymässä niin sanottuun ”Audio First” -maailmaan, jossa kaikkea ympärillämme voidaan ohjata puheella ja äänellä. Voimme käydä sujuvaa keskustelua jääkaappimme kanssa siitä, mitä sen sisältä löytyy ja mitä kannattaisi ostaa, jotta saisi synnytettyä taivaallisen pasta carbonaran. Jääkaappi osaa kertoa vaihe vaiheelta myös reseptin ja auttaa ruoan valmistamisessa. Puheella.

Puheohjauksen yleistyminen vaatii yrityksiltä pientä tarkkaavaisuutta. Ensimmäinen asia to do -listalla tulee olla nettisivujen hakukoneoptimointi. Me haemme puheella tietoa netistä hieman eri tavalla, kuin kirjoitetulla tekstillä. Ilahduttavaa on minusta se, että se on luonnollisempaa. Teknologia inhimillistyy paljon puheohjauksen myötä.

Mutta mistä sen sitten tietää, miten ihmiset hakevat tietoa meidän firmastamme puheella? Tutkimalla tietenkin. Osa ensi vuoden tutkimusrahoista kannattaakin investoida puheohjauksen tutkimiseen ja selvittää se, miten kuluttajat hakevat juuri teidän tuotteita tai palveluita äänellä. Tämä sijoitus kannattaa tehdä mielellään aika pian, että ette putoa kärryiltä. Jo neljännes kaikista mobiililaitteilla tehdyistä Google-hauista ovat ääniohjattuja. Äänihakujen osuus kasvaa vauhdilla.

Toistaiseksi maailman myydyimmälle älykaiuttimelle, Amazonin Echolle (Alexa) on tehty noin 40 000 Skilliä, eli sovellusta. Määrä kasvaa koko ajan ja uusien kielialueiden myötä sovellusten määrä moninkertaistuu lähivuosina. Kotimaisista kaupallisista toimijoista esimerkiksi Kotipizza on jo julkaissut oman skillinsä, jolla on tällä hetkellä korkeintaan muutaman minuutin hyvä viihdearvo, mutta hyödylliseksi sitä ei vielä voida kutsua. Kotipizza ansaitsee kuitenkin aplodit, sillä se on jo merkittävästi muita edellä. Käyttäjäkokemusten myötä sen sovellus tulee kehittymään nopeastikin niin, että kun meillä on suomenkieliset Alexat ja Google Home -kaiuttimet keittiöissämme, Kotipizza on ensimmäisenä paikalla toimittamassa ääniohjatusti pizzan suoraan kotiovellesi.

Yleisradion uutisia voi jo nyt kuunnella sujuvasti Alexalla ihan vain kysymällä, mitä tänään on uutisissa.

Kun seuraavan kerran kohtaat älykaiuttimen jossain, kysy siltä yrityksestäsi. Mitä kuulet? Entä mitä haluaisit Alexan kertovan?

MITEN ME KUULUMME?

Kuten jo todettu, me kulutamme entistä enemmän audiosisältöjä. Digitaalinen kuuntelu kasvaa kovaa vauhtia. Ensin musiikki siirtyi streaming-palvelujen myötä digitaaliseen muotoon ja nyt puhe tulee kovaa vauhtia perässä. On demand audiota kulutetaan lähes kaksi kertaa enemmän, kuin on demand videota (Nielsen 2017 year end music report).

Podcasteista on kohistu jo pari vuotta ja moni jo ennusti niiden kuuntelulle räjähdysmäistä kasvua. Räjähdyksestä ei kuitenkaan voida vielä puhua. Puhutaan mieluummin tasaisen varmasta kasvusta. Podcastien määrä on ollut melkoisessa kasvussa ja hiljalleen myös kuluttajien määrä seuraa perässä. Podcasteista ei ole kuitenkaan tullut isoa bisnestä toistaiseksi, enkä usko, että se sellaiseksi kasvaa tulevankaan vuoden aikana. Niissä piilee kuitenkin isoja mahdollisuuksia myös mainostajalle. Kuuntelu on todella keskittynyttä ja sitoutunutta. Kohderyhmät ovat kaupallisesti mielenkiintoisia ja merkittäviä. Kuuntelukokemus kuulokkeilla on huomattavasti voimakkaampi, kuin ilman.

Mainostajana miettisin, miten sulauttaa podcastit osaksi yrityksen strategiaa ja tutkisin, millaisella sisällöllä saisin tavoitettua, sitoutettua ja aktivoitua asiakkaat palveluidemme pariin. Podcastit voivat toimia myös äärimmäisen hyvin sisäisessä viestinnässä. Mitä jos seuraava vuosikatsaus jaettaisiinkin henkilökunnalle hyvin tuotettuna podcastina, eikä tylsänä tekstinä tai power pointtina firman intrassa, josta kukaan ei sitä kuitenkaan kokonaan lue? Toimitusjohtajan viestistä tulisi henkilökohtaisempi ja merkityksellisempi. Toteutuksena tämä on myös edullisempi ja ketterämpi, kuin video.

Äänikirjat ovat tulleet jäädäkseen. Nekin ovat toisaalta olleet olemassa jo pitkään. Äänikirjoja on myyty niin kasetteina, kuin cd-levyinä, mutta BookBeatin ja Storytelin kaltaisten toimijoiden tuotua markkinoille kuukausimaksulliset on demand äänikirjapalvelunsa, on niiden kuuntelu lähtenyt mielettömään kasvuun. BookBeat kertoi Kauppalehdessä hiljattain äänikirjojen kuuntelun kasvaneen Suomessa vuodessa 181 prosenttia. Ja miksipä ei. Älypuhelinten myötä meillä on kaikilla taskuissamme ja koko ajan mukanamme kokonainen kirjasto, jota voimme "lukea" missä tahansa.

Ennustan äänikirjojen kulutuksen kasvun jatkuvan tulevana vuonne vähintään yhtä radikaalisti. Äänikirjat tulevat pelastamaan kirjallisuuden, kertoi intohimoinen audiomies Johannes Saukko blogissaan ja allekirjoitan väitteen täysin. Äänikirjat kehittävät kielellistä ilmaisua ja ovat loistava tapa rentoutua. Parasta äänikirjoissa on minusta se, että voit samalla tehdä muita askareita tai käydä vaikka ulkoilemassa. Keho ja aivot kiittävät! Äänikirjat ansaitsevat minusta vuosikymmenen terveysteko -palkinnon!

SUMMA SUMMARUM

1. Huolehdi, että brändisi ääni on yhtä johdonmukainen, kuin sen visuaaliset elementit. Käytä maailman parhaita, kotimaisia osaajia apuna.

2. Tutkikaa, miten teidän tuotteiden tai palveluiden äärelle hakeudutaan puheella ja hoitakaa nettisivujen hakukoneoptimointi kuntoon.

3. Miettikää, missä kaikkialla voisitte kuulua niin, että tuotatte merkityksellistä ja mielenkiintoista audiosisältöä maailmaan. Ottakaa podcastit ja äänimainonta työkaluiksi osana yrityksen strategiaa niin sisäisessä, kuin ulkoisessa viestinnässä ja markkinoinnissa.

​Teemani vuodelle 2019 olkoon vaatimattomasti ”Kuulu tai kuole”.
0 Comments

Musiikki kertoo enemmän kuin tuhat sanaa

28/10/2018

0 Comments

 
Picture

Kukapa meistä ei rakastaisi musiikkia?


Musiikki on valtavan henkilökohtainen asia, jonka jokainen kokee omalla tavallaan. Meistä jokainen on musiikin ammattilainen siinä mielessä, että pystymme sanomaan, mikä mielestämme on hyvää musiikkia ja mikä ei. Kysy mielipidettä hyvästä musiikista sadalta ihmiseltä, niin saat lähes sata erilaista vastausta. Eri tutkimusten mukaan vain 2—5 prosenttia maailman ihmisistä ei reagoi musiikkiin tunteillaan millään tavalla.

Sanotaan, että sanat ovat maailman voimakkaimpia aseita, ja niin ne omalla tavallaan ovatkin. Sanojen kanssa voimme olla (ja usein olemmekin) eri mieltä, mutta musiikilla voimme kommunikoida niin, ettei erimielisyyttä viestistä pääse syntymään. Musiikilla voimme kommunikoida esimerkiksi yrityksen arvoista valtavan paljon tehokkaammin, kuin sanoilla. Musiikki jatkaa kommunikointia silloin, kun sanat loppuvat. Se läpäisee kaikki rationaaliset suodattimemme ja sukeltaa suoraan aivojemme limbiseen järjestelmään, jossa se vaikuttaa tunteisiimme ja jää muistiin.

Musiikki luo vahvan tunnesiteen

Olen puhunut jopa uupumukseen asti Fazerin Sinisen brändimusiikista. Mutta jatkan siitä edelleen, sillä se on yksi upeimpia kotimaisia esimerkkejä pitkäaikaisesta ja johdonmukaisesta brändimusiikin käytöstä. Juhla Mokka on toinen hyvä esimerkki, samoin Silja Line. Saisin hullun leiman, jos väittäisin, että nämä ovat alansa arvostetuimpia brändejä musiikkinsa takia. Mutta ne ovat onnistuneet rakentamaan vuosien saatossa uskomattoman vahvan tunnesiteen meidän suomalaisten kanssa ja väitän, että niiden johdonmukaisella brändimusiikilla on ollut tässä oma, iso osansa.

Musiikilla on sitouttava vaikutus.

Jos saat asiakkaan tuntemaan hyvän olon tunnetta ensimmäisen ostotapahtuman aikana, asiakas palaa luoksesi huomattavasti todennäköisemmin, kuin jos ostotapahtuma tuntuu neutraalilta tai negatiiviselta. Musiikilla voidaan vaikuttaa ostotapahtuman mielekkyyteen paljon enemmän, kuin yleisesti ajatellaan. Musiikki auttaa asiakastasi rakastumaan brändiisi ja synnyttämään suhteen välillenne tehokkaammin kuin visuaaliset tai verbaaliset viestit. Musiikki pystyy myös moninkertaistamaan näiden viestien tehokkuutta. En siis kehota ketään poistamaan näköaistille suunnattua mainontaa. Mutta kun se puhuu samaa kieltä musiikin kanssa, on sen vaikutus tutkitusti jopa kaksitoistakertainen.

Kuuletko vai kuunteletko?

Musiikkia voi vastaanottaa kahdella tavalla: kuunneltuna tai kuultuna. Kuunteleminen on aktiivista. Silloin kuuntelet musiikkia tietoisesti ja keskityt siihen. Kuuleminen puolestaan on passiivista. Kuulemme musiikin, mutta emme keskity siihen, se menee ikään kuin ohi. Kuulemme sen tiedostamatta. Yllättyisitkö, jos sanoisin, että musiikin vaikutus on sama, kuultiinpa se aktiivisesti tai passiivisesti? Näin se nimittäin toimii. Ainoa keino välttyä musiikin vaikutuksilta on eliminoida kuuloaisti, eli sulkea korvat kokonaan. Korvamme kuljettavat kaikki meitä ympäröivät äänet aivoillemme, jossa ne käsitellään. Ja jokainen ääni vaikuttaa meihin, halusimme tai emme.

Musiikki ei vie huomiotamme pois muilta asioilta. Pystymme ajamaan autoa, kävelemään, katselemaan tuotteita kaupassa, keskustelemaan, syömään ja siivoamaan vaikka taustalla soisi musiikki. Yksikään visuaalinen brändiviesti ei pysty samaan.

Tutkimus* kertoo, että brändi, joka käyttää musiikkia johdonmukaisesti mainonnassaan muistetaan jopa 96 prosenttia todennäköisemmin kuin brändi, joka ei näin tee. Näiden brändien tuotteita ostetaan saman tutkimuksen mukaan jopa 24 prosenttia todennäköisemmin. Ajattele, jos voisit musiikilla vaikuttaa tähän päätökseen positiivisesti. Ja voithan sinä. Jos konversio myymälässä paranisi musiikin ansiosta prosentin tai kaksi (jotka ovat hyvin maltillisia lukuja), sillä voisi monelle kauppiaalle olla maata järisyttäviä vaikutuksia.

Brändillänne on aivan taatusti jo visuaalinen ilme. Nyt on aika antaa sille ääni!

*) Adrian North (Heriot Watt University)
0 Comments

Oma vai lainattu musiikki - Kumpi toimii brändille paremmin?

3/9/2018

0 Comments

 
Picture
Tämä lienee yksi niitä yleisimpiä asioita, josta käyn usein keskustelua asiakkaiden kanssa. "Esimerkiksi Oikotie on käyttänyt ansiokkaasti lainattua "Kun aika on" -kappaletta mainonnassaan, miksi me sijoittaisimme siis omaan musiikkiin, kun voin käyttää jotain valmiiksi tunnettua?"

Hyvä kysymys! Annas kun vastaan.

Ensinnäkin Suomessa on melko vähän yrityksiä, joilla on Oikotien kaltaisia resursseja luukuttaa mainontaansa monessa kanavassa yhtä paljon ja yhtä pitkään. En ole tutkinut Oikotien käyttämän musiikin tehoa tai sitä, kuinka hyvin se osataan yhdistää oikeaan brändiin, mutta veikkaan lukujen olevan aika korkeat. Jo pelkästään erittäin runsaan toiston vuoksi.

Lainatussa musiikissa on kuitenkin aina yksi miinus: Kuulija tunnistaa kappaleen ja yhdistää sen johonkin ihan muuhun, kuin sinun brändiin. Mitä tunnetumpi kappale, sitä todennäköisempää tämä on. Tällöin et pääse kontrolloimaan oikeastaan lainkaan sitä tunnetta, minkä kuulijalle jätät mainonnallasi. Saatat jopa herättää tahtomattasi negatiivisia reaktioita.

Mitä musiikki maksaa?

Lainatun musiikin käyttökustannukset vaihtelevat todella paljon. Ei ole olemassa yhtä yleispätevää hintalappua. Saatat maksaa satasia (epätodennäköistä), tuhansia, kymmeniä tuhansia tai pitkässä juoksussa jopa satoja tuhansia. Yksi hyvä esimerkki on Rautia ("Vasara ja nauloja"), jonka entinen markkinointijohtaja tuumi minulle joskus maksaneensa itsensä vuosien saatossa kipeäksi kappaleen käytöstä. Mutta eihän sitä voi poiskaan jättää.

Oman brändimusiikin kustannukset puolestaan ovat aina tiedossa jo siinä vaiheessa kun se tehdään. Itse suosin tapaa, jossa asiakas ostaa vapaat, ikuiset käyttöoikeudet musiikkiin. Näin kustannuksia ei käytöstä aiheudu jatkossa lainkaan. Toinen tapa on sopia etukäteen vuosikorvaus, joka musiikin vapaasta käytöstä maksetaan.

Tutkittuakin tietoa on

Teimme hiljattain tutkimuksen, jossa laitoimme rinnakkain kahden brändin musiikit. Molemmat brändit ovat tehneet suurin piirtein yhtä paljon kampanjointia TV:ssä ja radiossa ja molemmilla on ollut musiikkinsa käytössä yhtä pitkään. Toisella brändillä on oma brändimusiikki ja äänilogo, toinen puolestaan käyttää lainattua musiikkia, joka tosin yhdistyy aika hyvin brändiin. Sekin näissä on yhteistä, että kummankaan musiikissa ei mainita tai lauleta yrityksen nimeä.

Tulokset olivat aika murskaavat:

Jopa 52 % vastaajista osasi yhdistää oman brändimusiikin oikeaan yritykseen. Yhtäkään kilpailijaa ei noussut esille vastauksissa.

Vain 7 % vastaajista osasi yhdistää lainatun brändimusiikin oikeaan yritykseen. Kaikki yrityksen isoimmat kilpailijat oli mainittu myös vastauksissa.

Tämä melko suppea tutkimuksemme ei anna tietenkään kokonaiskuvaa asiasta, mutta jotain se kuitenkin kertoo.

Summa summarum

Jos minulta kysytään, niin jokaisella brändillä tulisi olla oma, uniikki musiikkinsa käytössä mainonnassa (tai missä tahansa asiakas yrityksen kuulee). Pitkässä juoksussa tällä rakennetaan brändimielikuvaa huomattavasti (kustannus)tehokkaammin, kuin lainatulla musiikilla.
0 Comments

Äänimaisemointi pidensi asiakasviipymää Kampin kauppakeskuksessa - Myynnin kasvu jopa 10 prosenttia

3/9/2018

0 Comments

 
Picture
Tiedote 3.9.2018

Äänimaisemoinnin avulla Kampin Kauppakeskuksessa saavutettiin hyvät tulokset asiakkaiden ostokäyttäytymisessä.

Tämän vuoden alussa Bauer Media loi yhteistyössä Mall Voicen kanssa Kampin Kauppakeskukselle täysin uniikin äänimaailman, jonka myötä Kampista tuli Suomen ensimmäinen, täysin äänimaisemoitu kauppakeskus.
 
”Taloustutkimuksen mukaan Kamppi on pääkaupunkiseudun paras kauppakeskus, ja tätä halusimme uniikilla äänimaisemalla entisestään vahvistaa, sanoo Bauer Median Head of Audio Branding Lauri Domnick.

Kampin Kauppakeskuksen kohdalla äänimaisemoinnin tavoitteena oli lisätä viihtyvyyttä ja pidentää asiakasviipymää kauppakeskuksessa, jossa jo pelkällä taustamusiikilla on suuri vaikutus asiakasviihtyvyyteen.

Äänimaisemoinnilla Kampin Kauppakeskukselle luotiin täysin uniikki äänimaisema, joka on soinut vuoden 2018 helmikuusta alkaen. Sitä on testattu vertaamalla uutta äänimaailmaa aikaisemmin soineeseen taustamusiikkiin usean kuukauden kestäneellä A/B-testauksella. Kun eri ääniä testataan samalla ajanjaksolla riittävän pitkään, saadaan selville niiden todellinen vaikutus ja voidaan sulkea pois ulkoiset tekijät, kuten sään tai viikonpäivien ja asiakasmäärien vaihtelut. Viipymää mitattiin kauppakeskuksen toimesta, datan on tutkinut ja analysoinut Bauer Media.

Miellyttävä äänimaailma

Tulosten mukaan Kampissa äänimaisema kasvatti asiakkaiden keskiviipymää 7,7 prosenttia aiemmin soineeseen taustamusiikkiin verrattuna.

”Tulokset vahvistavat sitä, että vankalla ammattitaidolla ja kokemuksella luotu äänimaailma lisää asiakasviihtyvyyttä ja ohjaa asiakkaiden ostopäätöksen tekoa”, kertoo Mall Voicen toimitusjohtaja Olli Gestranius. 

Brittiläisen Path Intelligencen tutkimuksen mukaan yhden prosentin kasvu kauppakeskuksen asiakasviipymässä kasvattaa keskiostosta noin 1,3 prosentin verran. Tämän pohjalta 7,7 prosentin kasvu asiakasviipymässä vastaa karkeasti kymmenen prosentin myynnin kasvua, joka Kampin kokoiselle kauppakeskukselle voisi parhaimmillaan tarkoittaa viime vuoden kokonaismyyntiin peilaten noin 25 miljoonan euron myynnin kasvua vuodessa.

”Olemme työmme kautta hyvin tietoisia äänen vaikutuksista, joten on myös todella hienoa saada Suomesta konkreettisia, tutkittuja lukuja – vieläpä näin merkittäviä”, Domnick sanoo.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Lauri Domnick
Head of Audio Branding, Bauer Media Oy
p. +358 44 700 4094
lauri.domnick@bauermedia.fi
0 Comments

Mainostaja, älä tee podcastia!

1/6/2018

0 Comments

 
Picture
Nyt pääsi sellainen otsikko, että muutama kollegani hyppäsi takajaloilleen kysyvä ilme kasvoillaan. Älä suotta pelästy otsikkoa, vaan jatka rohkeasti lukemista!

Podcasteista kuhistaan tällä hetkellä enemmän, kuin koskaan. Monessa yhteydessä kuulee puhuttavan, että podcastien kuuntelu on kasvanut räjähdysmäisesti lähivuosina. Tilastot kuitenkin osoittavat, että varsinaista räjähdysmäistä kasvua ei ole tapahtunut. Kasvu on ollut tasaista jo vuosien ajan ja tulee erittäin todennäköisesti jatkumaan sellaisena. Kuuntelu lisääntyy joka vuosi kymmenestä kahteenkymmeneen prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Yhdysvalloissa joka neljäs ihminen kuuntelee podcastin (tai podcasteja) kuukausittain. Luku on tuplaantunut kymmenen vuoden takaa, jolloin noin joka kahdeksas käynnisti yhden tai useamman podcastin kuukausittain.

Suomessa kuuntelun lisääntymistä tukevat suurten mediatalojen podcast-alustat, kuten Bauer Median RadioPlay, Nelosen Supla ja YLE Areena. Näistä RadioPlay ja Supla mahdollistavat myös kaupallisten podcastien jakelun.

Tilastoista näemme, että podcasteja kuunnellaan erittäin sitoutuneesti, sillä yli 80 prosenttia niistä kuunnellaan alusta loppuun. Mielenkiintoista on myös se, että suuri osa podcasteista kuunnellaan kuulokkeilla, jolloin kuuntelun tunnekokemus on jopa 60 prosenttia suurempi, kuin ilman kuulokkeita.

Kaikki viittaa siihen, että podcast on loistava väline yrityksille kertoa laajemmin palveluistaan ja/tai tuotteistaan. Asia ei mielestäni ole kuitenkaan niin yksinkertainen. Podcasteja kuunnellaan sitoutuneesti siksi, että kuunneltava sisältö on lähtökohtaisesti erittäin kiinnostavaa.

Ennen kuin yritys lähtee tekemään omia podcastejaan, onkin syytä miettiä ensin, miten ja miksi yrityksen palveluiden tai tuotteiden tarina saadaan niin mielenkiintoiseksi, että asiakas haluaa a) ylipäätään kuunnella sen ja b) kuuntelee sen loppuun.

Toinen pohdittava asia on se, miten yritys saadaan kuulostamaan podcastissa juuri meidän yritykseltämme. Näen tässä riskin, että yritykset lähtevät podcast-kiimassa tekemään huonosti suunniteltuja sisältöjä vain siksi, että pitää olla trendin aallonharjalla. Tällöin on riski (tai todennäköisyys), että yrityksen audiomatka tyssää kuin kanan lento.

Ennen ensimmäistä podcastiasi:

1. Mieti, miltä yrityksesi kuulostaa? Onko brändimanuaalissanne määritetty selkeät suuntaviivat sille, miten kohtaatte asiakkaanne äänen kanssa kaikissa kanavissanne? Jos ei, niin aloita tästä.

Tämä on allekirjoittaneen ydinbisnestä ja autan mielelläni siinä, miten brändin arvot ja asiakaslupaukset käännetään ääniksi (kuten musiikiksi, äänilogoiksi tai äänimaisemiksi ja ennen kaikkea siihen, miten brändinne ”puhuu”).

2. Kuulostaako yrityksesi johdonmukaiselta kaikissa kanavissa? Visuaalisuuden kanssa olemme aika pitkälti tässä pisteessä, mutta audion kulutuksen kasvaessa on syytä varmistaa, että myös ääni on aina johdonmukainen. Hyvin tehty Audio Brand Book on paras työkalu tähän.

3. Miten saat sisällöstäsi oikeasti kiinnostavaa ja sitoutat kuuntelijan? Ei pidä olettaa, että juuri sinun brändisi on niin kiinnostava, että kyllä sen pariin hakeudutaan ja sen kanssa halutaan viettää aikaa. Todennäköisesti näin ei automaattisesti ole.

Hyvä sisältö syntyy ammattilaisten käsissä ja maksaa vaivan lisäksi rahaa. Sisältöön panostaminen (myös taloudellisesti) ei ole mielestäni vaihtoehto, vaan pakollinen toimenpide. Vain sillä tavalla ansaitset kuulijan huomion. Kun huomio ja kiinnostus on saatu, sinulla on käsissäsi sitoutunut asiakas. Hyviä sisällöntekijöitä löytyy useastakin paikasta, mutta erityisesti podcasteihin on Suomessa erikoistunut mm. Podimedia.

4. Mistä ja miten podcastisi löydetään? Yritykselläsi saattaa olla tuhansia tai jopa kymmeniätuhansia seuraajia sosiaalisessa mediassa. Voisit siis periaatteessa laittaa podcastin omille nettisivuillesi ja jakaa sitä some-kanavissa. Suomesta löytyy kuitenkin jo alustoja, joille hakeutuu kuukausittain satojatuhansia ihmisiä etsimään ja kuuntelemaan laadukkaita podcasteja.

Kaupallisten mediatalojen alustojen kautta saat hyvin myös lisänäkyvyyttä (tai -kuuluvuutta) podcastillesi, kun FM-radiosta pystytään ohjaamaan ihmisiä sisältöjesi pariin. Pelkästään Bauer Median kanavat tavoittavat viikossa yli 2,5 miljoonaa suomalaista. Meiltä löytyvät välineet ja luovat ratkaisut siihen, kuinka podcastisi tavoittaa kohderyhmäsi parhaalla mahdollisella tavalla.

* * * * *

Otetaanpa siis otsikko uudelleen käsittelyyn ja muutetaan sitä muotoon: ”Mainostaja, älä tee podcastia vain podcastin tekemisen ilosta!”.

Podcast ajaa asiansa vasta, kun se kuulostaa yritykseltäsi, se on laadukkaasti tehty, se löytyy hyvältä jakelualustalta ja sen pariin ohjataan ammattimaisesti ja tehokkaasti.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Bauer Median Loungessa, josta löydät paljon kiinnostavaa asiaa audiosta.

0 Comments

Lintujen laulu vessassa - yes or no?

16/1/2018

0 Comments

 
Picture
Minulta kysytään usein, miksi niin monessa julkisessa vessassa kuuluu nykyään linnunlaulua. Suora vastaukseni on, etten tiedä. Voin arvailla ja tarjota vastauksia siihen, miksi se voi olla hyvä tai huono asia.

Lintujen laululla on meihin ihmisiin luonnostaan rauhoittava vaikutus. Olen kirjoittanut aiheesta aikaisemminkin, joten en nyt lähde sitä avaamaan enää isommin. Lintujen laulu mielletään usein myös puhtaan ympäristön merkiksi. Helsinki-Vantaan lentoaseman vessoissa linnut ovat laulaneet jo aika pitkään ja kaikki siellä käyneet muistavat nuo äänet. Monien julkisten vessojen lisäksi lintujen ääniin törmää mm. joissakin Helsingin keskustan parkkihalleissa.

Jos harkitset lintujen tuomista vessojen kaiuttimiin, niin kysy itseltäsi ensin seuraava kysymys.

Miksi linnut lauluaisivat suljetussa tilassa, jossa ei useimmiten ole päivänvaloa? Mitä varsinaista hyötyä viserryksestä olisi kaakeloidussa ympäristössä? Minä nimittäin väitän, että valtaosa vessojen lintujen laulusta on laitettu soimaan, koska monella muullakin sitä on ja siihen on kiinnitetty huomiota.

Kaikki tilaääni pitää olla jotenkin perusteltavissa, jotta se toimisi halutulla tavalla. Linnut laulavat luonnossa silloin, kun on päivänvaloa, eikä ympärillä ole vaaratekijöitä, kuten petoeläimiä tai luonnonmullistuksia. Kun kuulemme linnun laulavan suljetussa tilassa, jossa ei ole päivänvaloa, syntyy aivoissamme ristiriita ja ääni ei oikein tunnu sopivan tilaan.

Olen itsekin tehnyt äänimaiseman vessoihin (Neste K), jossa mukana on myös lintujen viserrystä (kuuntele täältä). Tässä tapauksessa linnunlaulu perusteltiin sillä, että vessojen seiniä koristavat suuret luontokuvat suomalaisesta metsästä, jossa linnut luonnostaan laulavat. Kaikki Neste K:n vessoissa laulavat linnut ovat muuten sellaisia, jotka elävät Suomen metsissä. Lintujen lisäksi äänimaisemaan tuotiin mm. metsäpuron solinaa.

No mitä ääntä sitten, jos ei linnunlaulua? Vesi on vessoissa (ainakin toistaiseksi) jo olemassa oleva elementti. Miksi et toisi lintujen laulun sijaan vessoihin veden ääntä, joka on luonnon omaa valkoista ääntä? Solina voi peittää muita ääniä, joita vessakäynnin yhteydessä syntyy. Joillakin se saattaa myös helpottaa tyhjennystä.

Vessakäynti määrittää asiakaskokemusta monessa paikassa, kuten huoltoasemilla tai kauppakeskuksissa todella paljon. Ääni on yksi elementti, jolla tätä kokemusta voidaan parantaa merkittävästi. Muut aistit on kuitenkin aina huomioitava. Epäsiistiä ja haisevaa vessaa ei edes täydellinen ääni pelasta.
0 Comments

Alexa - Mitä h*lvettiä tarkoittaa äänibrändäys?

4/1/2018

0 Comments

 
Picture
Selasin hetki sitten netistä, mitä kaikkea äänibrändäys -hakusanalla suomenkielisestä netistä löytyy ja törmäsin sen verran kirjaviin tulkintoihin, että päätin kirjoittaa siitä pari riviä.

Äänibrändäys on kohtuullisen uusi sana. Euroopassa äänibrändäys on yleistynyt vasta 2000-luvun puolella isommin. Suomessa olemme tapojemme mukaisesti ensin katselleet hieman sivusta ja omaksuneet uuden tulokkaan pienellä viiveellä. Se on vielä niinkin uusi juttu, että oikeastaan me kaikki tekijätkään emme taida ihan tietää, mitä äänibrändäys oikein tarkoittaa. Kysyin myös Alexa-nimiseltä älykaiuttimeltani (Amazon Echo) sanan merkitystä, mutta jäin toistaiseksi ilman vastausta.

Netissä törmäsin mm. siihen, että aika moni alan yritys on keskittynyt äänituotantoon ja tarjoaa siinä sivussa äänibrändäystä mainosmusiikin muodossa. Toisella äänibrändäys -linkin alla myydään Spotify Business -musiikkialustaa ja äänibrändäys tarkoittaa räätälöityjä soittolistoja. Kaikista osumista en edes ihan täysin ymmärtänyt, mitä oltiin myymässä.

Koska pidän toistaiseksi ainoaa alan blogia Suomessa, katson velvollisuudekseni hieman oikaista asiaa ja toivon mukaan näin myös lisätä sinun, kenties tulevan asiakkaani ymmärrystä tästä uudesta kuumasta perunasta, äänibrändäyksestä.

Äänibrändäyksen voi kirjoittaa auki lyhyesti tai koko kirjan paksuisesti. Koska et ole tullut tänne lukemaan kirjaa, vaan blogikirjoituksen, oikaisen nyt siitä, mistä aita on kaikista matalin. Kirjavinkki löytyy jutun lopussa.

Äänibrändäys ei tarkoita mainosmusiikkia. Ei äänilogoa, soittolistaa, puhelimen jonotusmusiikkia, äänimaisemaa, tuotteen ääntä, soittoääntä tai mainoksen spiikkaajaa. Nämä kaikki ovat kyllä äänibrändäyksen elementtejä. Vastaus tulee tässä.

Äänibrändäys on prosessi.

Se on brändin kehittämistä ja johtamista äänen avulla. Se on osa moniaistillista brändiviestintää ja kokonaisvaltaista brändisuunnittelua. Äänibrändäys on strategista työtä, joka konkretisoituu lopulta kuultavaksi sisällöksi. Sen tarkoituksena on kertoa yrityksen identiteetistä ja arvoista erottuvalla ja uniikilla tavalla ja vaikuttaa niin pitkällä, kuin lyhyelläkin tähtäimellä asiakkaan suhteeseen yritykseen ja sen tuotteisiin.

Äänibrändäyksen elementtejä voi yrityksestä riippuen olla muutamasta useaan kymmeneen. Äänilogosta brändimusiikkiin, taustamusiikista podcasteihin... Mieti, missä kaikissa asiakaskohtaamisissa ääni on tavalla tai toisella mukana. Niistä jokaisessa äänen tulisi olla suunniteltua.

Kaikista tärkein äänibrändäyksen elementti on kuitenkin niin sanottu Audio Brand Book. Tämä on se pieni raamattu, jonne yrityksen ääni on kokonaisuudessaan kirjoitettu auki. Ja sen tulisi löytyä jokaisen yrityksen brändikirjan välistä heti visuaalisten ohjeistusten perästä (tai jopa ennen niitä). Näitä ei myydä Suomessa jokaisen kioskin nurkalla, sillä osaava tekijäjoukko on hyvin pieni. Itseni lisäksi voit kääntyä esimerkiksi Audiodraftin tai Ultra Helsingin puoleen. Tästä kolmikosta jokaisella yrityksellä on hieman erilainen lähestyminen asiaan ja oma tapa tehdä, mutta lopputulos on varmasti hyvä kaikilla.

Jokaisella yrityksellä on ääni. Useat ovat jo ottaneet omansa haltuun ja rakentavat sillä brändiään entistä vahvemmaksi. Jos yrityksesi ääni on vielä johtamista vailla, niin tänään on hyvä päivä ottaa se haltuun. Tiedät kenelle soittaa.

Se lupaamani kirjavinkki: Sound Business (Julian Treasure)

Yllä oleva lyhyt selitys äänibrändäyksestä on osittain lainattu ja vapaasti käännetty ABA:n (Audio Branding Academy) sivuilta.
0 Comments

Meitä ei ole suunniteltu elämään melussa

2/11/2017

0 Comments

 

Picture
Meidän on otettava enemmän vastuuta äänestä, jota luomme ja kulutamme. Niin yrityksinä, kuin yksilöinä.

Valtaosa kaikesta äänestä, jonka päivittäin kuulemme, syntyy tahattomasti ja se on epämiellyttävää. Kodinkoneet, autot, junat, lentokoneet, tehtaat, ilmanvaihtolaitteet, tietokoneet... Vain mainitakseni muutaman.

Maailman terveysjärjestön, WHO:n mukaan suurin ihmisten hyvinvointia uhkaava ongelma ilmansaasteen jälkeen on tällä hetkellä melusaaste. Pelkästään liikenteen melu aiheuttaa noin joka kolmannelle eurooppalaiselle terveysongelmia. Joka viides eurooppalainen nukkuu yönsä niin meluisassa ympäristössä, että se on vaaraksi terveydelle.

Melusaaste ei vaikuta pelkästään terveyteen, vaan myös suoriutumiseemme arjessa. Kouluissa ja töissä. Erään New Yorkilaisen koulun oppilaat olivat viidennellä luokalla osaamisessaan vuoden jäljessä muihin ikäryhmänsä koululaisiin verrattuna. Kyseisen koulun seinän vieressä kulkee junarata, joka aiheutti luokkahuoneisiin keskimäärin yli 90 dB melun (joka edellyttäisi jo kuulonsuojausta). Näiltä oppilailta jäi melun takia saamatta noin 15 % annetusta opetuksesta.

Ihmistä ei ole (vielä) suunniteltu elämään meluisissa ympäristöissä. Ihminen sopeutuu nykyisenkaltaiseen meluisaan ympäristöön aikaisintaan 10 000 vuoden kuluttua. Todennäköisesti kuitenkin hitaammin. Teollinen maailma on ollut olemassa niin lyhyen aikaa, että evoluutio ei ole todennäköisesti edes tajunnut vielä, että tässähän tarvitsee alkaa tekemään jotain muutoksia tähän ihmiskehoon. Olisipa muuten hienoa olla näkemässä, millainen ihmiskorva on 30 000 vuoden kuluttua! Onko sillä läppä, joka sulkee korvan melulta? Vai onko kuuloaistimme merkittävästi erilainen?

Yritykset kiinnittävät hiljalleen huomiota siihen, millaista ääntä niiden tuotteet pitävät. Hiljaisimmat kodinkoneet palkitaan nykyään ja hiljaisuudesta on tullut yksi suurimmista myyntivalteista esimerkiksi pesukoneiden ja pölynimurien kohdalla. Autot hiljenevät merkittävästi, kun polttoaineista luovutaan ja sähköautot valtaavat markkinat. Uskon, että olemme menossa hitaasti kohti parempaa ja miellyttävämpää ympäristöä korvalle. Mutta vielä on pitkä matka.

Yritysten on käytettävä ääntä tulevaisuudessa entistä paremmin ja tietoisemmin. Jos yritys aikoo menestyä, se tarvitsee myös oman äänen, joka on suunniteltu hyvin ja jota johdetaan hyvin. Ensimmäinen askel tätä kohti on yrityksen Audio Brand Book, joka määrittää sen, miltä yritys kaikissa asiakaskohtaamisissaan kuulostaa. Onhan sinun yritykselläsi sellainen suunnitteilla?

Suurin vaikuttaja on kuitenkin yksittäinen ihminen. Meillä on mahdollisuus kuluttaa ääntä tietoisesti ja tehdä terveellisiä valintoja myös korvamme kannalta. Kuuloasti on ensimmäinen aisti, joka ihmiselle kehittyy. Ei anneta sen olla ensimmäinen, joka meiltä katoaa.

Kuusi vinkkiä kuulosi (ja itsesi) hyvinvointiin

1. Suojaa kuulosi aina, kun melu tuntuu korvissa epämukavalta

2. Osta hyvät kuulokkeet. Nappikuulokkeet eivät ole korvan kannalta paras vaihtoehto. Hyvät kuppikuulokkeet sulkevat äänet ympäriltämme pois, jolloin musiikkia ei tarvitse kuunnella niin kovalla

3. Kuuntele ympäristöäsi tietoisesti. Pysähdy edes kerran päivässä kuuntelemaan kunnolla, vaikka työmatkalla junassa tai bussissa. Mitä kaikkia ääniä kuulet?

4. Anna korvillesi lepohetki. Korvasi valvovat ja tekevät töitä 24 tuntia vuorokaudessa. Anna niille pieni hetki hiljaisuutta päivittäin. Muutama minuutti riittää.

5. Kuluta ääntä tietoisesti. Vältä paikkoja, joissa korvillasi on paha olla ja hakeudu sellaisiin paikkoihin, joissa korvasi voivat paremmin. Sillä on valtava vaikutus hyvinvointiisi kokonaisuudessaan.

6. Ota vastuuta luomastasi äänestä. Millaisen äänimaiseman sinä tuotat ympärilläsi oleville ihmisille? Voisitko tehdä jotain toisin?

PS. Jos aihe kiinnostaa laajemmin, voin lämpimästi suositella "In Pursuit of Silence" -dokumenttia. Traileri alla.
0 Comments

Olemme kadottaneet puhekykymme

17/10/2017

0 Comments

 
Picture
Olemme kadottaneet puhekykymme ja meistä on tulossa visuaalisesti orientoituneita haamuja.

Kuulostaako rajulta? Maailmassa elää tällä hetkellä nuori sukupolvi, joka ei pelkää ainoastaan julkista puhumista, vaan myös kahdenkeskeistä keskustelua. Tekniikan kehittyminen on avannut meille ovet selvittää vaikeat asiat näennäisesti helpommin, puheen sijaan kirjoittamalla. Yhä useampi parisuhde alkaa ja päättyy whatsapp-viestiin keskustelun sijaan.

Meidän on opittava puhumaan niin, että meitä halutaan kuunnella. Samaan aikaan meidän on opittava kuuntelemaan tietoisesti toisia. Puhumalla ja kuuntelemalla tietoisesti voidaan välttyä suuriltakin konflikteilta. Yhdysvaltojen johtohahmo pauhaa tiukkaan sävyyn 140 merkin Twitter-viesteissä milloin mistäkin asiasta, harvoin positiivisessa mielessä. Kuka opettaisi Donaldille tietoisen kuuntelemisen ja ennen kaikkea tietoisen puhumisen taidon ennen kuin on myöhäistä?

Alex Doman, yksi “Healing at the speed of sound” -kirjan kirjoittajista julistaa seuraavasti: “Ultimately, listening is an expression of conscious intention, caring, and compassion for one another. If we take the time to truly connect and to listen, we learn far more than through any words that we speak”.

Valtaosa äänestä, joka meitä päivittäin ympäröi, syntyy tahattomasti ja on epämiellyttävää. Ihminen on joutunut opettelemaan ”sulkemaan korvansa” tietoisesti kaikelta melulta ja hälyltä. Me suojelemme itseämme kääntämällä korvat ”off-asentoon”. Korvien sulkemisesta on tullut normi ja keskitymme kuuntelemisen sijaan huutamaan omaa sanomaamme muun hälyn päälle.

Mielestäni meidän on otettava vastuuta siitä äänestä, jota luomme ja kulutettava ääntä tietoisemmin. Meidän tulee rakentaa ympäristöjä, jotka ovat korvalle miellyttäviä, jotta opimme uudelleen kuuntelemaan. Kaupassa valitsemme yhä useammin luomutuotteen ja olemme tietoisia kuluttajia ruoan suhteen. Korvammekin ansaitsevat nykyistä enemmän luomua. Aitoutta. Tuli se puheesta tai meitä ympäröivistä muista äänistä.

Tekniikan kehittyessä edelleen, hyville puhujille ja kuuntelijoille on yhä suurempi tilaus myös työelämässä. Tietokoneet pyyhkivät huonoilla puhujilla kohta lattioita. Puheentunnistus on kehittynyt niin pitkälle, että lähitulevaisuudessa jo noin puolet Britannian kodeista on varusteltu Amazon Alexan kaltaisilla puheohjattavilla tietokoneilla. Jo nyt joka neljäs mobiililaitteella tehdystä Google-hausta on ääniohjattu kirjoitetun sijaan. Tämä kehitys ei lopu. Puhe on teknologian uusi musta. Jos laite ei ole ohjattavissa äänellä, siitä ei pian ole hyötyä. Jos yrityksellä ei ole omaa ääntä, sitä ei pian ole olemassa.

Sherie Griffithsin sanoin: ”Pitkän tähtäimen liiketoiminta on riippuvainen ihmissuhteista. Ja ihmissuhteet ovat riippuvaisia hyvästä kommunikoinnista.”

Yhteistyökumppanini Julian Treasure (The Sound Agency, UK) on kirjoittanut hiljattain loistavan kirjan puhumisesta ja kuuntelemisesta, "How to be Heard". Tutustu kirjaan tästä.
0 Comments

Ääni jättää tunnejäljen

8/10/2017

0 Comments

 
Tunnejälki on sitä, että valitset kahdesta vaihtoehdosta tiedostamattasi sen, joka aiheuttaa päässäsi vahvemman äänimuiston.
Picture
Teksti julkaistu alun perin Bauer Median Loungessa (alkuperäiseen juttuun tästä).

Jokainen kuultu ääni vaikuttaa meihin ja saa aikaan jonkinlaisen reaktion. Nämä reaktiot ovat fyysisiä, psyykkisiä tai kognitiivisia ja tätä kautta suoraan käyttäytymiseemme vaikuttavia.

Korvamme eivät koskaan nuku. Silloinkin, kun olet itse unessa, korvasi ovat hereillä ja valvovat puolestasi. Kuuloaisti on nopein ja tehokkain tapa tavoittaa aivot silloin, kun jotain tapahtuu. Tutkimusten mukaan ääni kulkeutuu aivoihin yli sata kertaa nopeammin, kuin nähdyt asiat.

Elämme maailmassa, jossa äänen kulutus ja merkitys ovat jatkuvassa kasvussa. Taskuissamme ja käsissämme kulkevat älypuhelimet ovat ohjattavissa äänellä. Yhä useampi Whatsapp-viesti on luetun sijaan kuunneltu. Videon merkitys markkinoinnissa on ollut jatkuvassa kasvussa jo pidemmän aikaa, mutta mitä olisi hyvä video ilman ääntä?

Korviimme kantautuva ääni kulkee suoraan aivoihin, jossa sen käsittelee päänsisäinen ”uutistoimituksemme”, RAS (reticular activating system). Tärkeät äänet tuodaan tätä kautta suoraan tietoisuuteemme, kun taas vähemmän tärkeät, eli noin kaksi kolmasosaa kuulluista äänistä, jäävät tietoisuuden ulkopuolelle.

Jokainen ääni vaikuttaa meihin ja saa aikaan jonkinlaisen reaktion. Äänellä voidaan kiihdyttää, rauhoittaa, itkettää ja naurattaa. Siihen liittyy paljon käyttämätöntä voimavaraa, kun mietitään yritysten ääniasioita.

Äänimuisto ohjaa ostopäätöstä

Onko hyvä brändiääni onnistunut radiokampanja, jolla voitetaan palkintoja? Tämä on yksi tapa nähdä asia. Mielestäni hyvä ääni on kuitenkin sellainen, joka jättää tunnejäljen.

Tunnejälki on se, kun seisot kaupan karkkihyllyn edessä ja huomaat hyräileväsi ”Sininen hetki” -kappaletta nähdessäsi Fazerin sinisen suklaalevyn. Tunnejälki on se, kun ajat moottoritiellä Puuhamaa-kyltin ohi ja laulat Mikko Alatalon äänellä siitä, kuinka se on jännä ja iloinen paikka. Astut laivaan ja päässäsi soi Silja Linen 70-luvulta asti käyttämä Francis Lain Un homme et un femme -kappale.

Tunnejälki on ennen kaikkea sitä, että valitset kahdesta kilpailevasta tuotteesta tai brändistä tiedostamattasi sen, jolla on vahvempi musiikkimuisto päässäsi. Suurin osa ostopäätöksistä kun syntyy tunteella. Näin me ihmiset toimimme joka päivä.

Brändi näkyy ja kuuluu

Kestävä tunnejälki syntyy harvoin yhdellä huomiota herättävällä kampanjalla. Mainonta on asiakkaan kanssa vain yksi kohtaaminen, jossa ääni on mukana. Usein mainokseen on rakennettu loistava tunnelma oikeanlaisella musiikilla, mutta kun kuljet mainostajan asiakastiloissa, kaiuttimista soiva taustamusiikki luokin täysin erilaisen, useimmiten vieläpä ristiriitaisen, tunnelman kuin loistava mainos.

Tai ehkä oletkin puhelimitse yhteydessä mainostajaan ja kuuntelet huonolaatuista jonotusmusiikkia, joka on puhelinvaihteen palveluntarjoajan ”musakirjastosta” poimittu, teostovapaa renkutus.
Brändimielikuva on sekunneissa rikottu. Yksikään yrityspäättäjä ei tätä tietoisesti tee, tietenkään. On vain ikävä tosiasia, että valtaosa yrityksen tuottamasta äänestä syntyy tahattomasti ja on jollain tavalla epämiellyttävää. Eikä se silloin ole tuottavaa.

Tarvitsemme työkaluja tuottavan ja johdonmukaisen äänen rakentamiseen. Sitä varten jokaisessa yrityksessä tulisi olla audio brand book. Tutkimuksen mukaan brändi, jolla on musiikkistrategia, muistetaan jopa 96 prosenttia todennäköisemmin kuin sellainen, jolla musiikkistrategiaa ei ole.

Toistaiseksi olemme vain keskittyneet määrittämään logomme värit, suoja-alueet, fontit jne. Tavallinen kaupunkilainen kohtaa näitä visuaalisia viestejä jopa 5 000 kappaletta päivässä, joten käsi sydämellä, miten kuvittelet, että fonteilla ja logoilla tästä viidakosta erottaudutaan?

Olisiko ok, että logosi näyttää joka kampanjassa täysin erilaiselta? Liiketiloissa logo olisi punainen Comic Sansilla taiteiltu luomus ja online-videoissa se olisi sinivihreä Times Roman -teksti pienellä Clip Art -kissa-animaatiolla. Valitettavasti me toimimme äänen kanssa vielä näin. Jokainen brändi pitää ääntä. Nyt on aika ottaa tuo ääni hallintaan ja alkaa johtaa sitä.

Roolini Bauer Medialla 

Oma intohimoni äänen vaikutuksiin syttyi 2000-luvun alussa, kun soitin satoja DJ-keikkoja pienissä ja suurissakin yökerhoissa. Kiinnostuin siitä, kuinka voin vaikuttaa yökerhon juomamyyntiin soittamalla näennäisesti samaa musiikkia illasta toiseen, mutta muuttamalla sen rytmitystä, äänenvoimakkuutta, tunnistettavuutta ja tempoa huomasin, että soittotyylilläni on parhaillaan tuhansien eurojen vaikutus yhden illan aikana yrityksen liikevaihtoon.

Yli kymmenen vuotta myöhemmin perustin oman, yhden miehen yrityksen tämän ja sittemmin jo kasvaneen tiedon ja taidon ympärille. Lähdin puhumaan yrityspäättäjille äänen vaikutuksista heidän asiakkaisiinsa. Jokusen vuoden saarnaaminen johti lopulta siihen, että saan tehdä tätä mieletöntä työtä yrityksessä, joka on jo nyt ja haluaa tulevaisuudessakin olla audiobisneksen suunnannäyttäjä Suomessa. Työni on kuitenkin vasta alussa, sillä vielä on rutkasti yrityksiä, joiden brand bookissa ääntä ei ole edes mainittu. Ja hyvä niin. Tästä se kuulkaa lähtee!

0 Comments

Linnun laulu - kevään merkki ja vahva psykologinen vaikuttaja

5/3/2017

0 Comments

 
Picture
Vihdoinkin on taas se aika vuodesta, kun linnut alkavat laulaa pihalla! Pitkän ja pimeän talven jälkeen kiinnittää erityistä huomiota lintujen lauluun aamuisin töihin kulkiessa tai alkuillasta koiran kanssa lenkkeillessä. Linnun laulu lienee yksi henkilökohtaisia lempiääniäni. Se on lupaus kesästä.

Mutta oletko huomannut, että kiinnität lintujen lauluun huomiota vain pienen hetken kerrallaan? Vaikkapa juuri ulko-oven avattuasi ja astuttuasi pihalle. Pian sen jälkeen kuljet kuitenkin ulkona ajatukset muissa asioissa ja lintujen laulu on "unohtunut" kokonaan. Ei hätää, näin käy meille kaikille. Kuulemme tietoisesti vain noin kolmanneksen meitä ympäröivistä äänistä ja aivojemme oma "uutistoimitus" RAS (Reticular activating system) tekee puolestamme päätökset siitä, mihin ääniin huomiomme kiinnittyy. Uutistoimitus on siis sitä mieltä, että lintujen lauluun ei ole tällä hetkellä syytä kiinnittää erityisemmin huomiota, kuuntele muita asioita. Siitä huolimatta lintujen laululla on valtavat vaikutukset meihin. Kulkeehan ääni joka tapauksessa koko ajan korviemme kautta aivoihimme, vaikkemme siihen huomiota kiinnitäkään.

Lintujen laulu kertoo meille, että olemme turvassa. Mennäänpä "joitakin" vuosia taaksepäin. Aikaan, jolloin lintujen laulaessa olemme voineet siitä päätellä, ettei lähellä ole esimerkiksi petoeläimiä tai muita uhkatekijöitä, kuten vaikka tulipaloja tai isompia luonnon mullistuksia. On myös päiväsaika (linnut eivät pimeällä laula). Kaikki on hyvin. Tämä tieto kulkee meillä geeneissä edelleen mukana ja ulkona liikkuessamme saamme kokea lintujen laulaessa olevamme turvassa.

Linnun laulua käytetään aika paljon myös äänimaisemoinnissa kaupallisissa ympäristöissä, juuri sen rauhoittavan vaikutuksen vuoksi. Hyvä niin, mutta on syytä muistaa yksi simppeli perusasia linnun ääniä käytettäessä:

Äänen tulee istua ympäristöön. Pimeä parkkihalli maan alla tai suljettu, ikkunaton tila ei ole linnulle millään tavalla luonnollinen paikka laulaa. Tällaisissa tapauksissa kiinnitämme ääniin erityistä huomiota, tästä pitää huolen aivoissa syntyvä ristiriita äänen ja ympäristön välillä. Nämä ovat myös niitä tapauksia, joissa viserrys koetaan erityisen ärsyttäväksi, eikä se vaikuta meihin halutulla tavalla. Huolehdi siis siitä, että linnun laululla on kaverinaan aina päivän valoa tai voimakkaat visuaaliset elementit, jotka tukevat vaikutelmaa siitä, että linnun laulu istuu ympäristöön. Tällöin saat äänet häivytettyä niin, etteivät ne turhaan ärsytä kuulijoitaan.

Alla esimerkki äänimaisemasta, jossa on linnun laulua mukana. Tässä Aktia Pankille sävelletyssä äänimaisemassa on käytetty sellaisten lintujen ääniä, jotka elävät pääasiassa Suomen rannikolla. Taustalla kohisee hiljaa Itämeri.
0 Comments

Viisi vinkkiä tuottavampaan joulumusiikkiin

1/12/2016

1 Comment

 
Picture
Taas on se aika vuodesta, kun taustamusiikki puhuttaa eniten. Tässä muutama helppo ja yksinkertainen vinkki siihen, miten saat henkilökuntasi ja asiakkaasi voimaan paremmin ja kaupankäynnin sujumaan jouhevammin.

Perinteisesti kaupoissa ja kauppakeskuksissa joulukuun alussa kaikki muu musiikki jää pois ja joulumusiikki tulee tilalle. Noin kolmen päivän jälkeen henkilökunnan hermot ovat riekaleina, mikä alkaa näkyä asiakaspalvelussa. Viikon, parin päästä myös asiakkailla alkaa ärsytyskynnys ylittyä, kun joka liikkeessä soi samat levyt. Lopputulos on se perinteinen joulun ostoskaaos, jossa hermot kireällä suhataan kaupasta toiseen, ostetaan se mitä listassa on ja painutaan äkkiä ruuhkan kautta kotiin hengittämään. Tämänkin voi välttää.

1. Älä vaihda kokonaan joulumusiikkiin
Joulunkaan aikaan kaiken musiikin ei ole pakko olla joulumusiikkia. Riittää, että 20-35% musiikista on sitä jouluista. Joululaulu siellä täällä tuntuu ihan kivalta ja näin vältytään myös siltä, että henkilökunta menettää hermonsa hetkessä.

2. Vältä kuluneita versioita
Mitä jos etsisit Joulumaa -kappaleesta jonkun raikkaamman version, kuin sen alkuperäisen Katri Helenan esittämän? Kaikista tunnetuista joululauluista on lukuisia eri versioita, yllätä siis asiakkaasi jollain ei niin perinteisellä!

3. Pidä musiikin tyyli brändiisi sopivana
Joulumusiikkia löytyy jazzista poppiin ja klassisesta metalliin. Jos liikkeen musiikki on muina vuodenaikoina tyylikäs jazz, niin miksi vaihtaisit jouluna iskelmään?

4. Erotu
Tämä hetken soitetuimpia joululauluja lienevät This Christmas, Last Christmas, Winter Wonderland, Have Yourself a Merry Little Christmas jne. Artistipuolella taas Michael Bublé tuntuu jyräävän tyylikkäillä tulkinnoillaan. Jos nämä soivat kilpailijalla, niin tee asiat toisin. Jo vartin syväsukellus Spotifyhin kertoo, että maailmassa on muutakin joulumusiikkia, jolla voit erottua kilpailijoista.

5. Anna asiakkaalle tilaa hengittää
Pahimman jouluhässäkän keskellä on hyvä tarjota asiakkalle myös rauhallisia hetkiä. Se paitsi pidentää asiakasviipymää, myös lisää keskiostoja. Musiikissa tämä on hyvä huomioida tempoltaan rauhallisella musiikilla. Hidas kappale saa asiakkaasi hidastamaan tahtiaan ja pysähtymään tuotteidesi äärelle.
1 Comment

Kuinka pidetään hyvä puheenvuoro?

16/5/2016

0 Comments

 
Picture
Olin tänään pitämässä koulutusta äänibrändäyksestä Helsingin Nuorkauppakamarin järjestämässä tilaisuudessa (joka oli tietojeni mukaan ennakkoon täyteen buukattu, joten lämmin kiitos siitä!). Puhuin käytännössä samoista asioista, kuin lähes jokaisessa esityksessäni, joten asia oli tuttua ja sanat tulevat jo melkolailla selkärangasta. Silti jokainen esitys vähän jännittää. Pidän siitä puhetta edeltävästä kutkutuksesta vatsan pohjalla jotenkin. Se saa skarppaamaan ja antamaan itsestään enemmän.

Pienen jännityksen ilmaantuessa huomaan kuitenkin myös, että vaikka puhun äänestä ja äänenkäytöstä, en itseasiassa kiinnitä siihen itse juuri lainkaan huomiota puhuessani. Fokus on puhumisen aikana yleensä muissa asioissa, kuten "mitä sanon seuraavaksi".  Seuraan puhuessani myös paljon kuulijaani (tai kuulijoitani) ja yritän lukea, mitkä olivat niitä kiinnostavia asioita ja mitkä eivät. Esityksen tai puheen aikana pyrin aina "optimoimaan" asiani niin, että minimoin vähemmän kiinnostavat kohdat ja keskityn niihin, joista kuulijoiden katseet syttyvät.

Mutta se itse puhuminen. Korostan esityksessäni puheen merkitystä. Sitä, kuinka nopeasti puhut, millaisella äänensävyllä ja millaisella intensiteetillä. Pidätkö taukoja lauseiden välissä oikeissa kohdissa, että annat juuri sanotun asian hetken aikaa "upota" kuulijan mieleen? Se on selvää, että puhujan täytyy uskoa itse asiaansa 100-prosenttisesti, mutta tämän kanssa minulla ei taida olla ongelmaa. Mutta myönnän, etten ainakaan tietoisesti mieti puhuessani, miten nyt tulee puhuttua.

Olen hyvä kuuntelemaan muita puhujia ja antamaan heille palautetta, mutta tajusin tänään, että olisi syytä ottaa lähemmin selvää siitä, millainen puhuja sitä oikeastaan itse on. Saan paljon hyvää palautetta esityksistäni ja tavastani puhua, mutta ensitöikseni laitan seuraavat puheeni tallentumaan kuvan kanssa puhelimeen. On raadolista katsella (ja kuunnella) itseään tallenteelta, mutta kuulemma erittäin hyvä tapa oppia. Jokainen lukija on varmaan joskus kuullut omaa puhettaan esimerkiksi nauhalta. Eikö kuulostakin kauhealta? Oma ääni onkin ihan toisenlainen, kuin miten sen itse kuulee, enkä ole tavannut vielä ketään sellaista, joka tykkäisi enemmän siitä "ulkopuolelta" tulevasta omasta äänestään. Syynä tähän erilaisuuteen on tietysti se, että kuulemme vain osan omasta puheestamme korvilla. Suuri osa omaa ääntä on kehän värähtelyä. Luut kuljettavat ääntä erinomaisesti ja me kuulemmekin suurimmaksi osaksi "sisäisen äänemme", jota muut eivät kuule. Mutta ei hätää, oman äänensäkin kuuntelemiseen voi tottua, kun sitä kuulee riittävän usein :)

Olisi kiva kuulla, miten sinä kehität itseäsi puhujana! Viestiä voit jättää alle tai suoraan sähköpostiin lauri(at)lauridomnick.fi
0 Comments

Taustamusiikin vaikutus: Keskiostot kasvoivat ravintolassa 22%

9/12/2015

0 Comments

 
Picture
aMusiikin vaikutuksista kassavirtoihin puhutaan Suomessakin yhä enemmän. Jo pelkästään suurinpiirtein oikeanlaisen musiikin soittaminen tuo kassaan lisää euroja, mutta varsinainen taika tapahtuu silloin, kun musiikki on ammattimaisesti ohjelmoitu.

Toistan ehkä itseäni kirjoittessani, että jokainen meistä on omalla tavallaan musiikin ammattilainen. Meillä jokaisella on olemassa suhde musiikkiin ja musiikki on meille hyvin henkilökohtaista. Meillä on näkemys siitä, mikä on hyvää musiikkia ja mikä ei. Liian usein tämä kuuluu myös taustamusiikkivalinnoissa liiketiloissa.

Ammattitaidosta taustamusiikin suhteen voidaan alkaa puhua jo siinä vaiheessa, kun pystymme täysin ohittamaan kaikki omat mieltymyksemme musiikin suhteen ja tarkastelemaan sitä aidosti asiakasnäkökulmasta. Aina sekään ei kuitenkaan riitä. Jos soitamme musiikkia, josta asiakkaamme pitävät, saatamme itseasiassa vaikuttaa negatiivisesti asiakkaan keskiostoihin ja viipymään kaupoissa tai ravintoloissa. Hiljattain kahdessa ravintolassa tekemässäni taustamusiikkitutkimuksessa vaihdoimme tunnetun musiikin tuntemattomampaan ja kasvatimme näin asiakasviipymää ja sen kautta keskiostoksia.

Samassa tutkimuksessa hidastimme myös musiikin tempoa, jolla taas on vaikutusta siihen, miten nopeasti teemme asioita. Hidas musiikki hidastaa kaikkea toimintaamme, myös syömistä. Juomamyyntiä voidaan tällöin kasvattaa merkittävästi. Sama pätee esimerkiksi kauppakeskuksiin. Kun musiikkia hidastetaan, asiakkaat kävelevät hitaammin ja ehtivät nähdä enemmän tuotteita ja palveluita ympärillään, jolloin ostaminen tutkitusti lisääntyy.

Pidimme tutkimuksessa musiikin tyylin täysin samanlaisena, kuin aikaisemmin. Muutimme ainoastaan tempoa ja tunnistettavuutta. Saavutimme tällä yhdistelmällä jopa yli 22% kasvun asiakkaiden keskiostoissa.

Musiikin vaikutus nähdään parhaiten soittolistojen A/B -testauksella, josta tarkemmin edellisessä kirjoituksessani.

Tämä on vain yksi esimerkki siitä, kuinka ammattimaisesti ohjelmoitu musiikki tuo selkeää lisäarvoa yrityksille. Musiikin voimaa ei pidä koskaan aliarvioida. Samalla on myös hyvä pitää mielessä, että oma musiikkimaku on kuin sormenjälki; kenelläkään toisella ei ole täysin identtistä, kuin sinulla. On aina taloudellisesti kannattavampaa käyttää muutama euro siihen, että ammattilainen ohjelmoi taustamusiikkisi.

Lainatakseni yhteistyökumppaniani Julian Treasurea: "Musiikki on liian voimakas työkalu annettavaksi sellaisen ihmisen käsiin, joka ei sitä osaa käyttää"


0 Comments

Näin testaat taustamusiikin vaikutuksen myyntiin

26/10/2015

0 Comments

 
Picture
Kirjoittelen täällä blogissani paljon taustamusiikin vaikutuksesta asiakkaiden ostokäyttäytymiseen. Olen aiemmissa kirjoituksissani avannut tarkemmin miten ja miksi taustamusiikki meihin ostohetkellä vaikuttaa. Tässä kirjoituksessa pureudun siihen, miten taustamusiikin vaikutuksia voidaan seurata ja miten niitä itse seuraan.

Alkuun tuntui vaikealta keksiä, miten voidaan seurata myyntejä tai keskiostoksia niin, että saadaan suljettua pois ulkoiset tekijät, kuten vaikka sää, viikonpäivä tai kampanjat. Mitä jos verrataan tämän tammikuun myyntejä vuoden takaiseen? Ei toimi, liikaa asioita jotka voivat vaikuttaa. Säästän teidät tältä pohdinnalta ja hyppään suoraan ratkaisuun.

Musiikin vaikutus keskiostokseen on useimmiten paras mittari
Tämä siitä syystä, että liikkeessä soiva musiikki harvemmin vaikuttaa sisään tulevien ihmisten määrään heti ensimmäisestä päivästä lähtien. On siis hyvä mitata niitä asiakkaita, jotka liikkeessä jo asioivat. Myyntiä voi ja kenties kannattaa siinä sivussa seurata, mutta paras ja luotettavin mittari on nimenomaan keskiostos.

Ja näin se tapahtuu
Jos haluat seurata musiikin vaikutusta ylipäätään, pidä musiikki vähintään kahden kuukauden ajan joka toinen päivä päällä ja joka toinen päivä pois päältä. Kahden kuukauden jälkeen kädessäsi on myyntidata neljästä maanantaista musiikilla ja neljästä ilman. Neljästä tiistaista musiikilla jne. Pystyt vertailemaan eri viikonpäiviä keskenään ja saat hyvän kokonaiskuvan siitä mikä musiikin merkitys keskiostoksiin on.

Jos haluat puolestaan testata uutta soittolistaa, tai erityylistä musiikkia toista sama harjoitus niin, että soitat joka toinen päivä nykyistä musiikkia ja joka toinen päivä uutta musiikkia. Vähintään kaksi kuukautta.

Tällä metodilla saadaan suljettua pois ulkoiset tekijät ja nähdään musiikin todellinen vaikutus asiakkaiden ostokäyttäytymiseen.

Kokeile näitä!
1. Musiikkityylillä on väliä. Jazz ja klassinen musiikki saa meidät tarttumaan hieman kalliimpiin tuotteisiin, mutta ne eivät luonnollisesti  toimi joka ympäristössä. Minkä tyylinen musiikki istuu parhaiten brändillesi?
2. Testaa musiikin tempon vaikutusta asiakkaisiisi. Hidas musiikki on usein parempi myynnin kannalta, mutta poikkeuksiakin on!
3. Voit leikitellä myös musiikin tunnistettavuudella. Tämä vaikuttaa meidän ajantajuumme ja voit saada asiakkaat viettämään luonasi pidempiä aikoja
4. Muuta äänenvoimakkuutta. Jos haluat nuorempaa asiakaskuntaa, nosta volumea vähän. Jos tavoittelet vanhempaa kuluttajaa, hiljennä musiikkia. Pidä kuitenkin aina huoli siitä, että musiikki kuuluu selvästi. Hiljaisuus on myynnin pahin vihollinen.

0 Comments
<<Previous
    Seuraa:

    RSS Feed

Copyright Lauri Domnick 2019 / Kuvat: Mikko Räsänen & Senja Rapila
  • ETUSIVU
  • AUDIO BRANDING
  • BLOGI
  • YHTEYS
  • TYÖT