Hyvä DJ määritellään usein sen perusteella, miten hän saa pidettyä asiakkaat tanssilattialla ja näin hyvän meiningin yllä koko illan ajan. Hyvästä meiningistä huolimatta ravintolapäällikkö saattaa raapia päätään illan päätteeksi, kun kassa lasketaan. Hyvä meininki tanssilattialla ei nimittäin automaattisesti tarkoita hyvää meininkiä baaritiskillä. Siksi on tärkeää, että DJ:llä on tanssilattia niin hyvin hallinnassaan, että välillä voidaan tarvittaessa tehdä hallittuja tyhjennyksiä tai lisätä asiakaskiertoa ravintolassa. Tämä on niitä taitoja, joita ei opita kirjoista tai tällaisista blogeista, vaan jotka kehittyvät ajan kanssa.
On kuitenkin joitakin tutkittuja faktoja musiikin vaikutuksista mieleemme, joita kuka tahansa DJ voi hyödyntää työssään. Tässä kaksi erittäin simppeliä asiaa käytäntöön vietäväksi: #1 Musiikin tunnistettavuus Kiinnitämme huomattavasti enemmän huomiota kappaleisiin, jotka tunnistamme. Vieläkin voimakkaammin, jos pidämme kyseisestä kappaleesta. Kun ravintolassa soi meille vieras kappale, keskitymme muihin ympärillämme oleviin asioihin, kuten juomaamme ja baaritiskiin. Juomakauppaa tukee merkittävästi se, kun DJ soittaa riittävästi myös tuntemattomia kappaleita. #2 Musiikin tempo Nopeampi musiikki saa meidät suorittamaan asioita nopeammin. Vastaavasti hitaampi musiikki hidastaa tekemistämme. Tästä näkökulmasta katsottuna voisi ajatella, että baareissa kannattaisi soittaa pelkästään nopeaa musiikkia, sillä lasit tyhjenisivät nopeammin ja juomakauppa kävisi vilkkaammin. Toisaalta aivomme alkaisivat käymään "ylikierroksilla" ja olisimme myös hyvin nopeasti ulkona ravintolasta. Muuttamalla tempoa usein ja voimakkaasti sekoitamme taas asiakkaan mieltä. Ostokäyttäytymistä silmälläpitäen paras ratkaisu olisikin rakentaa iltaan pitkiä nousuja ja nopeita laskuja tempossa. 45-60 minuutin tasainen nousu tempossa ja sen jälkeen tiputus takaisin hitaaseen on asiakkaan korvien välille paras mahdollinen vaihtoehto, mikäli tavoittelemme ravintolassa jatkuvaa asiakaskiertoa ja hyvää säpinää baaritiskillä. On lukuisia muitakin asioita, joilla DJ voi vaikuttaa juomakauppaan. Paljon on yleispäteviä asioita, kuten yllä mainitut kaksi, kun taas toisaalta jotkut pienet tekijät voivat olla maakunta- tai jopa ravintolakohtaisia. Lähtökohtaisesti hyvä DJ on kuitenkin kiinnostunut siitä, kuinka hän omalla toiminnallaan pystyy tukemaan ravintolan myyntiä ja rakentamaan hyvää mielikuvaa paikasta asiakkaille. Helpoin tapa hioa osaamistaan tällä saralla on puhua riittävän usein ravintolapäällikön tai vuorovastaavan kanssa ja seurata oman toiminnan vaikutuksia kaupan kehittymiseen. Kirjoittaja on DJ-taustainen yrittäjä, jonka työnä on auttaa brändejä löytämään oma ääni-identiteettinsä ja viemään se tuottavasti jokaiseen asiakaskohtaamiseensa. Kirjoitus koskee niin sanottuja mainstream DJ:tä, joihin suurin osa maamme soittajista voitaneen laskea. Jokaisella yrityksellä on ääni, joka vaikuttaa ihmisiin, jotka ovat sen kanssa kosketuksissa. Vaikka yritys ei olisi edes koskaan mainostanut televisiossa, radiossa tai tuottanut muutakaan audiovisuaalista sisältöä mihinkään, on sillä ääni. Anna kun selitän.
Jos olet nyt työpisteelläsi, niin sulje silmät hetkeksi ja kuuntele. Työskentely-ympäristöstäsi riippuen kuulet kyllä paljonkin ääniä, mutta et kiinnitä niihin juuri huomiota. Keskimäärin huomiomme kiinnittyy vain noin kolmasosaan kuulemistamme äänistä. Sinulta toisin sanoen menee suurin osa kuulemastasi täysin ohi, mutta aivosi kyllä reagoivat kaikkeen. Hyvä esimerkki tästä on valkoinen ääni (kuuntele tästä), jota et oikeastaan enää kuule vähän ajan jälkeen, mutta joka vaikuttaa sinuun rentouttavasti ja auttaa esimerkiksi nukahtamaan (toimii muuten vauvoihin, ping äidit!). Monen eri äänen sekoittuminen ja puuroutuminen luo rauhattoman olon. Esimerkiksi avokonttorissa työskentelyn tehokkuus nousee tutkitusti jopa kolminkertaiseksi, kun laitat kuulokkeet päähän ja kuuntelet niistä jotain rauhallista ääntä, kuten aaltojen kohinaa, sateen ropinaa, lintujen laulua tai edellä mainittua valkoista ääntä. Kaikista yrityksistä lähtee siis ääntä, mutta todella harva suomalaisyritys hallitsee äänensä. Monessako myymälässä esimerkiksi on huomioitu taustaäänen vaikutukset kuluttajan ostokäyttäytymiseen tai sitä, mitä ääntä eri tuotteet pitävät jo luonnostaan? Osaako yksikään kauppias oikeasti kertoa, miksi kaupassa soi musiikki? Monenko yrityksen puhelinvaihteen ääni puhujan äänensävystä jonotusmusiikkiin on suunniteltu sekä tukemaan yrityksen brändiä, että rakentamaan positiivista asiakaskokemusta? Suomalaisissa yrityksissä on aika ottaa mallia muusta maailmasta ja lisätä muutama sivu brändikirjaan otsikolla "yrityksemme ääni". Tässä osiossa määritettäisiin mm. seuraavia asioita. - Brändin ääni (mitä haluamme äänellämme kertoa asiakkaillemme jokaisessa kohtaamisessa?) - Mainosääni - Äänilogo - Musiikki (mainokset, puhelinvaihteet, toimipaikat...) - Tuotteiden omat äänet - Äänimaisema (toimistot, toimipaikat, muut asiakaskohtaamiset...) Konseptoimalla nämä hyvin yritys pystyy ottamaan oman äänensä täysin hallintaan ja vaikuttamaan tehokkaasti mm. asiakaskokemukseen, brändimielikuvaan, myyntiin ja brändipreferenssiin. Ammattilaisen käyttäminen näissä on vähintäänkin suositeltavaa, sillä olettamuksiin perustuvalla ääni-idententiteetin rakentamisella on parhaimmillaankin huonot seuraukset. Autan yritystäsi mielelläni ottamaan oman äänensä hallintaan ja viemään sen tuottavalla tavalla jokaiseen asiakaskohtaamiseen. Kaiken tekemisen taustalla on oma lähes 15 vuoden kokemus alalta sekä valtava määrä tutkimustietoa äänen vaikutuksista ihmisiin. S-ryhmän ravintoloissa osa viinivalikoimaa ovat olleet jo kymmenen vuoden ajan asiakasomistajaviinit. Viinit vaihtuvat vuosittain ja ne valitaan huolella laajasta tarjonnasta. Keskeistä viineissä on se, että niiden hinta-laatusuhde on erittäin kohdallaan S-Etukortin omistajille. Edullinen hinta juontaa juurensa volyymistä, jolla S-ryhmä viinejä tilaa, sillä asiakasomistajaviinien kilpailutus on yksi Suomen merkittävimpiä juomakilpailutuksia.
Seuraavan vuoden ajan S-ryhmän ravintoloissa nautitaan näistä asiakasomistajaviineistä: Santa Tierra Chardonnay (Chile) Raikas ja eloisan hapokas valkoviini, jonka maku on pirteän puhdas ja trooppisen hedelmäinen. Santa Tierra Cabernet Sauvignon (Chile) Miellyttävän pehmeän makuinen punaviini, jossa kypsää luumua ja silkkiset tanniinit. Contarini Valsè Extra Dry (Italia) Tyylikäs ja tasapainoinen, hedelmäisen runsas ja samalla raikas kuohuviini. Kunkin pullon hinta S-Etukortilla on 19,90 € ja ilman korttia 29,90 €. Tänä vuonna SOK halusi ensimmäistä kertaa lanseerata viinit pienen tapahtuman muodossa, jolloin kuvioon mukaan astui SOK:n pyynnöstä The Vibe. Tilaisuuden suunnittelu, aikataulutus ja ohjelmatuotanto ulkoistettiin näin ollen allekirjoittaneelle. Tilaisuudesta haluttiin sopivan intiimi, rento ja kesäinen. Paikalle kutsuttaisiin joitakin bloggaajia, toimittajia ja yhteistyökumppaneita. Paikaksi valikoitui Helsingin Mikonkadun Public Cornerin terassi, joka tuki hyvin tavoiteltua tunnelmaa. Rentoa kesäistä after work -fiilistä lähdettiin hakemaan juoman, kevyen ruoan ja pienen ohjelman muodossa. Juontajaksi pyydettiin Iskelmäradion aamuista tuttu Timo Virkkula, joka hoiti tilaisuuden sopivan rennolla, mutta ammattimaisella otteella. Musiikillista antia tarjosi seuraavana päivänä debyyttialbuminsa julkaiseva Janna, joka esitti muutaman maistiaisen albumiltaan kitaristin säestyksellä ja kertoi tulevan kesän tekemisistään. Hurmaava nuori nainen! Toki tilaisuudessa oli myös asiaosuus, jossa SOK:n juomatuotteesta vastaava Brand Manager Miko Kamppuri kertoi tarkemmin asiakasomistajaviineistä. Vaikka tilaisuus oli rento ja viihteellinen, oli jokainen juonto, puhe ja ohjelma tarkkaan harkittu ja minuutilleen aikataulutettu. Kauanko alkumaljaa juodaan, koska tarjoilijat hoitavat seuraavan kaadon, milloin ruokabuffet avataan, miten vieraiden ajantaju käyttäytyy missäkin kohtaa ja miten ohjelma aikataulutetaan niin, että kaikki tuntuu mahdollisimman luontevalta ja oikealta. Tässä onnistuttiin hyvin ja kiitosta ohjelmasta ja sen sujuvuudesta tuli niin SOK:n, kuin vieraiden puolelta. The Vibe kiittää. Suurin kiitos tilaisuudesta kuuluu sääherralle, joka loihti meille upean auringonpaisteen ja t-paitakelin sopivasti aamupäivän pilvien väistyttyä! "Musiikin pitää olla sellaista, mistä asiakkaat pitävät, että he ostavat enemmän."
Tämä lienee yksi yleisimpiä vääriä olettamuksia, joita kohtaan työssäni. Helposti luullaan, että mielimusiikkimme saa meidät viihtymään pidempään liikkeissä ja ostamaan enemmän. Tosiasiassa kuitenkin tunnistamamme musiikki varastaa osan huomiostamme ja vie sen pois ympärillämme olevista tuotteista tai palveluista. Tämä taas saa meidät kuluttamaan vähemmän. Tulisiko sitten soittaa sellaista musiikkia, josta asiakkaat eivät pidä? Ei tietenkään. Sillä olisi sama vaikutus, kuin yllä kuvailtu. Makuasioiden suhteen tanssitaan aina kaksiteräisellä miekalla ja kultaisen keskitien löytäminen vaatii paljon asiakkaiden ja myynnin tarkkailua sekä musiikillista ammattitaitoa. Mitkä sitten ovat ne asiat, jotka vaikuttavat ostokäyttäytymiseemme? Listaan alla muutaman. #1 BRÄNDI Brändi määrittelee sen, minkä tyylistä musiikki on. Soitetaanko liikkeessä klassista, rokkia vai listahittejä. Eri musiikkigenret vaikuttavat yrityksestä tai myymälästä syntyvään mielikuvaan. Esimerkiksi klassinen musiikki ja jazz korostaa ylellisyyttä. Tietysti vain silloin, kun muu miljöö tukee sitä. Olisi outoa, jos Esson baarissa soitettaisiin Beethovenia. #2 TEMPO Musiikin tempo vaikuttaa tahtiimme suorittaa asioita. Nopeatempoinen musiikki vauhdittaa kaikkia toimintojamme, kun vastaavasti hidastemponen musiikki hidastaa niitä. Musiikin tempoa muuttamalla voidaan tutkitusti saada aikaiseksi jopa 40% eroja ravintola-asiakkaan keskiostoksessa ja yli 30% eroja kauppakeskuksen myynneissä. #3 ÄÄNENVOIMAKKUUS Nuoret suosivat kovempiäänistä musiikkia, kun taas vanhempi kuluttaja pyrkii välttelemään sitä. Mutta musiikin äänenvoimakkuutta muuttamalla voidaan myös aktivoida asiakkaita mm. omaksumaan helpommin uusia asioita tai ajattelemaan luovemmin. Kauppias voisi ottaa tämän huomioon esimerkiksi esitellessään uusia tuotteita. Yhtälailla opettaja pystyisi halutessaan ohjailemaan oppilaiden oppimiskykyä oikeanlaisella taustamusiikilla. #4 TUNNISTETTAVUUS Musiikin tunnistettavuudella vaikutetaan eniten asiakkaan ajantajuuun. Yleisesti oletetaan, että tuttu musiikki saa ajan kulumaan nopeammin. Totuus on kuitenkin juuri päinvastainen. Tuntemattoman musiikin soidessa koemme ajan kuluneen nopeammin. Tämä seikka olisi hyvä huomioida paikoissa, joissa vietetään pitkiä aikoja, kuten vaikka parturi-kampaamot tai ruuhkautuneet asiakaspalvelulinjat (ping teleoperaattorit!). Pelkästään yhtä tai kahta näistä säätelemällä ei kuitenkaan päästä vielä täydelliseen lopputulokseen, vaan kokonaisuus ratkaisee. Musiikin tulee tukea miljöötä, tuotteita, palveluita ja ennen kaikkea brändiä. Kun kokonaisuus on ehjä ja toimiva, voidaan musiikilla saavuttaa oikeasti merkittävää liiketoiminnallista hyötyä. Ja siinä, missä meistä jokainen on omalla tavallaan musiikin kuuntelun ammattilainen, niin musiikin optimointi taloudellisesti kannattavaksi vaatii kuitenkin oikea ammattilaisen. Ja usko tai älä, sen ei tarvitse maksaa miljoonia, mutta niitä voidaan pitkässä juoksussa saavuttaa. Soitto tai meili allekirjoittaneelle, niin jutellaan lisää ja katsotaan, millä tavalla voimme parantaa liikevaihtoasi äänimaailmaasi optimoimalla. Loppuun vielä knoppitietoa. Lentokoneruokaa pidetään yleisesti mauttomana. Tiesitkö, että sama ruoka maan pinnalla nautittuna maistuisi melko erilaiselle? Syynä tähän on lentokoneen ns. valkoinen ääni. Tuo ääni vaikuttaa makuaistiimme merkittävästi ja saa ruoan maistumaan mauttomalta. |
Seuraa:
|