Legendaarinen DJ ja tuottaja Kimmo "K-System" Kauppinen käväisi toimistollani ja pysähdyttiin hetkeksi puhumaan musiikista. Haastattelussa asiaa Kimmon urasta ja ensimmäisitä DJ-keikoista, sekä siitä, kuinka yritykset musiikkia käyttävät.
1 Comment
Äänibrändäys (engl. Audio Branding) on 2000-luvun aikana muodostunut kiinteäksi osaksi yritysten markkinoinnin tekemistä maailmanlaajuisesti, etenkin Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa. Tästä huolimatta tiedämme vielä melko vähän äänestä ja sen todellisista vaikutuksista. Tässä muutama kohta, jotka on hyvä huomioida kun äänen kanssa ollaan tekemisissä.
1. Äänellä on voimakkaampi vaikutus tunteisiin, kuin visuaalisella sisällöllä Ostopäätökset tehdään yli 70-prosenttisesti tunteella. Samoin brändiuskollisuus on valtaosin tunneperäistä. Ei ole siis yhdentekevää, millaisia tunteita brändi asiakkaissaan herättää. Äänellä on meihin voimakas psykologinen vaikutus ja voidaan sanoa, että ääni on suora väylä tunteisiimme. Eri tutkimusten mukaan ääni vaikuttaa meihin 75-90 prosenttia voimakkaammin, kuin visuaalinen sisältö. Etenkin musiikki toimii vahvana tunteiden herättäjänä. Kannattaa kuitenkin miettiä tarkkaan, millaista musiikkia esimerkiksi mainonnassa käyttää. Koska musiikki ja siihen liittyvät mieltymykset ovat niin henkilökohtaisia, herätämme helposti myös vääränlaisia tunteita musiikkivalinnoillamme. 2. Kuvan tai videon vaikutus voidaan äänellä jopa 12-kertaistaa Kun kuvaan (tai videoon) lisätään ääni, joka tukee kuvan viestiä, sen vaikutus kasvaa yli 1100 prosenttia. Voimme siis oikealla äänellä jopa 12-kertaistaa kuvan alkuperäisen vaikutuksen. Sama pätee myös toisinpäin; ääni, joka ei tue kuvan viestiä heikentää sen alkuperäistä vaikutusta jopa 86 prosenttia, jättäen jäljelle vain 14 prosenttia kuvan alkuperäisestä vaikutuksesta. 3. Ääni ohjaa käyttäytymistämme Onpa kyseessä ostoskeskus, ravintola, autokauppa tai lenkkipolku, niin äänellä on voimakas vaikutus siihen, kuinka käyttäydymme. Toisin kuin luullaan, lempimusiikkimme ei saa meitä viettämään kaupoissa pidempiä aikoja ja shoppailemaan enemmän. Supermarketeissa ostamme jopa lähelle 30 prosenttia vähemmän, jos ympäristö on edes tiedostamattamme korvalle epämiellyttävä. Juoksemme pidempään, jos musiikki lenkkikuulokkeissa on oikeanlaista ja juomme ruokaravintolassa enemmän alkoholia, kun musiikki on hidasta nopean sijaan. 4. Äänen johdonmukainen käyttö tehostaa brändimielikuvia tehokkaasti Vain harva ihminen pystyy kertomaan, miltä tietokoneisiin kätketty ”Intel inside” näyttää, tuntuu tai tuoksuu. IBM:n legendaarinen viisisävelinen äänitunniste on kuitenkin maailman tunnetuimpia sen johdonmukaisen käytön ansiosta ja osaamme yhdistää sen pieneen osaan tietokoneen sisällä. Äänen pitkäaikainen ja johdonmukainen käyttö heijastuu myös siinä, että valtaosa suomalaisista osaa hyräillä, miltä sininen suklaa tai risteily kuulostaa. 5. Ääni on liian voimakas työkalu annettavaksi sellaisen käsiin, joka sitä ei osaa käyttää Tiedämme tarkalleen, millaisesta musiikista pidämme tai minkälaiset äänet ovat meistä ärsyttäviä. Tämä ei tee meistä kuitenkaan musiikin tai äänen käytön ammattilaisia. Et todennäköisesti anna osaamattoman ihmisen tehdä yrityksesi visuaalista ilmettä markkinointiin. Miksi antaisit äänen sellaisen ihmisen käsiin, joka ei tiedä täysin millaisia vaikutuksia sillä todellisuudessa on? Jokainen meistä tietää kuulemisen ja kuuntelemisen eron. Olemme lukeneet juttuja siitä, kuinka parisuhteessa pitäisi panostaa jälkimmäiseen ja kuinka meistä tulee parempia ihmisiä, mitä enemmän kuuntelemme. Hyvä puhujakin on ennen kaikkea erinomainen kuuntelija. Kuulemiseen tarvitsemme korviamme, mutta kuuntelemiseen aivojamme. Kuuleminen on passiivista ja kuunteleminen aktiivista. Kuulemme tietoisesti vain noin kolmasosan kaikista äänistä, joita ympärillämme on. Tuntuu hurjalta ajatella, että keskimäärin 66% kuulemistamme äänistä menee meiltä täysin ohi. Tämä johtuu aivoissamme asuvasta pienestä "uutistoimituksesta", joka päättää puolestamme mitkä äänet ovat niin sanotusti kuulemisen arvoisia ja mitkä äänet voimme sivuuttaa. Tuo uutistoimitus tunnetaan paremmin nimellä retikulaarinen aktivaatiojärjestelmä (RAS) ja sen lisäksi, että se tekee itsenäisiä päätöksiä kuulemisemme suhteen se myös ohjaa meidän vireystilaamme. Jokaisella kuulemallamme äänellä on kuitenkin jokin vaikutus meihin. Reagoimme ääniin fyysisesti, psykologisesti, kognitiivisesti ja lisäksi niillä on vaikutus käyttäytymiseemme, olivatpa ne tietoisesti kuunneltuja, tai tiedostamatta kuultuja. Miten tämä sitten liittyy liiketoimintaan? Onko tärkeintä se, että yritys saa asiakkaansa kuuntelemaan aktiivisesti? Tottakai on tärkeää, että pystymme markkinoinnissa välittämään sellaisia viestejä, jotka aktiivisen kuuntelun kautta aiheuttavat konkreettisia toimenpiteitä (useimmiten suoria ostopäätöksiä). Siksi on tärkeää tietää, millä keinoilla asiakkaan huomio saadaan eri kanavissa parhaiten ja miten kerrottu viesti on kaikista tehokkain (blogistani: "Puhuuko brändisi tehokkaasti?"). Mutta vähintään yhtä tärkeää on se, kuinka saamme asiakkaamme myös passiivisesti kuulemaan brändimme. Yritykset "huutavat" kilpaa asiakkaiden huomiosta mediassa, mutta harva yritys kilpailee asiakkaiden tunteista. Jos yritys pystyy hyödyntämään tiedostamattoman kuulemisemme (ylempänä mainittu n. 66% meitä ympäröivistä äänistä), sillä voi olla erittäin positiivisia vaikutuksia liiketoimintaan. Amerikkalaisen brändigurun Robert Passikoffin mukaan ostopäätökset ja brändiin sitoutuminen tapahtuvat yli 70 prosenttisesti tunteella (järki astuu kuvioon perustelemaan asioita useimmiten vasta kun tunne on jo tehnyt ostopäätöksen) Ääni on suora väylä asiakkaan tunteisiin. Brändi pystyy äänellä luomaan samoja tunnetiloja käytännössä jokaisessa asiakaskohtaamisessa. TV- tai radiomainoksista asiakkaalle tuttu tunne voidaan tuoda aina myös muihin kohtaamispisteisiin, kuten liiketiloihin (taustamusiikki), verkkosivuille (mm. videot/muut äänet) tai puhelinpalveluihin (odotusmusiikki/puhelimeen vastaaminen). Näin asiakkaan tunne brändistä pysyy koko ajan johdonmukaisena ja jos yritys on onnistunut rakentamaan hyvän tunnekokemuksen, asiakas palaa uudelleen ja uudelleen brändimme pariin. On kuitenkin tärkeää huomioida, että esimerkiksi saman musiikin kopioiminen mainoksesta suoraan liiketilaan tai puhelipalveluun ei sellaisenaan toimi, vaan jokainen kanava vaatii sille erikseen suunnitellun äänen. Seuraavan kerran kun asiakaskokemus on yrityksessäsi tapetilla, mieti siis aktiivisesti kuunnellun sisällön lisäksi myös passiivisesti kuultua sisältöä ja anna sille rooli yrityksesi asiakaskohtaamisissa. Kuulemisen merkitys on kasvanut liiketoiminnassa globaalisti räjähdysmäisesti 2000-luvun aikana. Tulevien vuosien aikana tulemme kuulemaan myös yhä useammasta suomalaisyrityksestä, jotka käyttävät ääntä tietoisesti osana asiakaskokemuksen ja brändimielikuvan luomista. On sinun ja päätöksesi onko yrityksesi näiden joukossa, vai ei. |
Seuraa:
|